Rainy day in San Francisco

Maailmassa pätee kaikkialla, että säätiedoitukset eivät pidä paikkaansa. Bay Arealle luvattiin hyvää säätä aamutelkussa, korkeintaan iltapäivällä pienten kuurojen mahdollisuus. Sade alkoi puoli tuntia myöhemmin lähtiessämme Height Asburyn teksasilaisesta aamiaspaikasta. Kävellessämme keskustaan vastaamme löntysteli makuupussejaan kantaneita asunnottomia. Kotkalainen narkkarivaimoni sanoi:

- Ainakin tämän perän porukka näyttää tykkäävän retkielämästä.

Ajettuamme cable carilla Fisherman´s Wharfille alkoi uusi goretexmaiharani vuotaa. Pian sen paino moninkertastui. Turistit jonottivat satesta huolimatta Alcatrazin lautalle. Latinot myivät turistikrääsää kaupoissaan. Menimme pitämään sadetta North Beachin Pyhän Paulin ja Petterin katedraaliin. Papit riitelivät kovaäänisesti alttarin takana. Otimme huikat Jamesonia ja ihastelimme sekatyylistä kirkkoa, jossa lisäksemme oli vain pari muuta tyyppiä. Jatkoimme Colombus Avenue´ta City Lights kirjakauppaan. Siellä soi Remin levy "Life´s Rich Pegeant". Kaupassa beat generationin tuotanto löytyi toisesta kerroksesta. Oppaita oli beateista San Francisccossa, beateista Nykissä, beateista siellä sun täällä. Vaikka kuulimme, että seuraavat kirjallisuusillat ovat vasta tammikuussa päätimme palata vielä hengailemaan mestaan. Kotkalainen narkkarivaimoni osti vastusteluistani huolimatta tiiliskiven "The R.Crumb Handbook". Hän hihitteli selatessaan sitä viereisesssä legendaarisessa Vesuvio beatkapakassa. Lauantai-iltapäivällä suurin osa porukoista tsiigaili baaritiskin takaiselta jättiscreeniltä amerikkalaista jalkapalloa. Vessat lainehtivat, sillä tarjoilijattaren mukaan putkille ei oltu tehty mitään 60 vuoteen.

City Lightsin kulmilta alkaa Chinatown. Se on maailman suurin kiinalaiskeskittymä Kiinan ulkopuolella. Sateessa kahlatessammee tajusimme, että Blade Runner leffan maisemissa ei ole lainkaan fiktiota. Mutta missä on Jong Wang, tunnollinen perheenisä joka katosi marrasskuun 29. päivä? Häntä etsitään lappusissa kaikkialla kaupungissa. Herra Wang on kaikin puolin kunnollinen, mutta kadotessaan hän oli epäonnekseen unohtanut ottaa lääkkeensä. Päätimme löytää kaverin ja toimittaa hänet kotiinsa popsimaan pillerinsä.

Illalla ajoimme Height Streeetille. Kaatosateessa istui sakki nuoria kapinallisia marisätkiä vetäen. He olivat varustautuneet kyltillä "We don´t work for the shit". Sama se meille; lanttiakaan emme antaneet "happy holidays" toivotuksista huolimatta. Vaihdettuamme kotkalaisen narkkarivaimoni veret spiritual healing hoitolassa palasimme hotellimme Divisadero Streetille. Illalla katselimme telkkarista ultimate tosi-tv -ohjelmaa, jossa netin avulla poikiin sekaantujat houkuteltiin munasillaan odottaamaan saalistaan. Nuoren pojan sijasta ovesta tuli kuvausryhmä. Hätääntyneeet namusedät vakuuttivat poikkeuksetta kyseessä olevaan ensimmäinen kertaa kun he ovat tällaista suunnitelleet hommaavansa. Rangaistukseksi jokainen menetti työnsä ja osa joutui linnaan. Seuraavaksi varmaankin suunnitellaan tosi-tv sarjaa ihmisistä jotka tekevät itsemurhan kuvaussryhmän filmatessa...

Mitään lakia yksityisyydenssuojasta ei ilmeisesti Amerikassa tunneta, mutta jatkossa se ei haittaa mitään, sillä uusin villitys ovat vlogit, joissa ihmiset levittävät netissä kuvaamiaan videoita elämästään. Tällä hetkellä vlogeja on Amerikassaa jo tuhansia (www.mefeedia.com). Yksi suosituimmista on bostonilaisen aviomiehen viikoittainen sarja hänen avioelämästään, josta on jo tullut 51-osaa. Tekijän pettymykseksi yksikään tv-asema ei ole kuitenkaan ottanut yhteyttä. Hänen mukaansa kyseessä on "luovan kansakunnan" esiinmarssi. Perinteiset tv-yhtiöt ja muut jälkijättöiset portinvartijat menettävät valtansa ihmisten netissä levittämille omille jutuilleen, joissa voi antaa palaa sydämensä kyllyydestä.

Vietettyämme päivän Kaliforniassa Helsinkiäkin huonommassa säässä kotkalainen narkkarivaimoni näki asian valoisan puolen:

- Viimeksi olen vapaaehtoisesti kävellyt päivän sateessa lapsena. Säkin alat saada vähän punaa kalpeisiin poskiisi.

Sitten hän onnekseni nukahti saamaansa raitisilmamyrkytykseen. Sain juoda yksin lopun Jamesonin ja kopan paikallista Anchor Steam olutta.