Hiihtolomaviikollakaan suksi ei luista. Meksikonlahdella itsensä pavuttaneen vahtimestari Liukkosen ideat ovat kuin Spede Pasasen keksinnöt, periaatteessa nerokkaitta mutta käytännössä ne eivät toimi, tai saavuta laajojen kansalaispiirien suosiota. Menemme harrastamaan katoavaa kansanperinnettä Paloheinän koneladuille. Vuokraamme sukset ja saamme samaan hintaan voitelut. Koska meillä on kiire ladulle vaadimme vain luistoa, emmekä jää jaarittelemaan voitelijan kanssa pidon merkityksestä onnistuneen suorituksen kannalta.
Näin ollen mikään ei pitele meitä ladulla. Sukset lipsuvat kunnolla, mutta jokseenkin taaksepäin. Pääsemme melkein metsän reunaan saakka ennen kun fiilis lopahtaa. Mielialamme synkkenee ennestään kun raskaana oleva äiti hiihtää vauhdilla ohitsemme karjuen latua. Hän työntää lasta vaunuissa edellään ja häipyy Keskuspuiston hämäriin. Palautamme sukset ja vaadimme rahat takaisin. Emme saa latin latia, sillä emme kuulemma nimenonomaan olleet halunneet pitoa, ainoastaan menoa. Voitelija kehottaa pitämään mielessä että ilman pitoa ei ole menoa. Päätämme, että poistamme murtomaahiihdon maailmanhistorian seuraavasta painoksesta hyvinvointivaltion ohella.
Kun pääsemme takaisin kämpille ei telkusta tule kuin jotakin talviurheilun tapaista. Emme kuitenkaan ole kiinnostuneita Derwangan jättikisoista, vaan näpsimme kanavilta esiin dokumentin Max Planck-nimisestä jäpikästä. Hän keksi nimeään kantavan vakion ja sai todistaa kaikkien neljän lapsensa kuolevan ennen itseään. Vahtimestari Liukkonen valehtelee dokkarin päätyttyä muistavansa ohjelmasta muutakin.
- Ton ukon ongelma oli se, että sen peruskuva johon se systeemejään vertasi oli harhainen!
- Mihin se niitä sitten muka vertasi?
- No se yritti luoda samanlaista selkeää harmonista systeemiä kuin antiikin fysikaalisessa maailmankuvassa. Tässä sen virhe oli; mistä se sai päähänsä että juuri antiikin selkeyteen on ainoa relevantti mahdollisuus verrata fysiikan lakeja? Miksei vaikka kelttien riimukirjoituksiin?
- No niistä riimuista ei ole jäänyt paljon jäljelle. Arabit pelastivat antiikin ja siksi me nyt vertaamme asioita niiden tyyppien sepustuksiin.
- Tossa on jopa järkeä! Wittgensteinin mukaan meille on opetettava jokin joka muodostaa perustan. Sen me otamme annettuna, sitä emme osaa epäillä. Se joka haluaa epäillä kaikkea ei pääse edes epäilemisen käsitteeseen saakka.
- Epäilemättä. Mutta oletko ajatellut, että mua ei kiinnosta vähääkään noi astorologian kiemurat?
- Vittu, täh? Tää tyyppi oli fyysikko. Se nosti Einsteinin tuntemattomuudesta...
- Olisi nostanut muutaman muunkin, joilla oli yhtä paljon sanottavaa. Mua alkaa jo kyllästyttää näiden tyyppien jankutukset. Kaikki on sattumaa ja saumaa...
Tsäppäilen kanavia, mutta koko Euroopan ilmatila alkaa olla pienellä budjetilla tuotettua Amerikkaa. Ei auta kuin korkata kossu. Pian alkaa jälleen menemään joka suhteessa paremmin. Vahtimestari Liukkosen jutut virtaavat eeeterissä entiseen malliin lävitseni jättämättä mitään muistikuvaa. Kirjoitamme pari heleää runoa Rakkausrunot-saitille ja lähdemme karaokeen. Mutta tästä en voi kertoa enempää, sillä en muista että en muista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti