L.A:n porukoiden oli tapana vanhoina hyvinä aikoina paeta hellettä muutaman sadan kilometrin päähän Mojaven autiomaahan. Kahdentuhanen metrin korkeudessa raikas vuori-ilma avaa keuhkot. Yöt ovat kylmiä ja päivän polttavaa aurinkoa viielentävät vuoriston tuulet.
Rocklegenda Gram Parsons kuoli täällä kunniakkaassa 26 vuoden iässä huumehöyryilyyn. Hänen ruumiinsa kuljetettiin Los Angelesiin. Mutta koska Gram oli kertonut haluavansa tulla polttohaudatuksi Mojaven autiomaassa, hänen frendinsä pöllivät ruumiin ja toivat sen takaisin autiomaahan. Siellä se tuhkattiin yön aikana asianmukaisin ainein ja riitein.
Mojave autiomaan pääkaupungissa Barstow´ssa tiedät saapuneesi surullisen kuuluisalle Raamattuvyöhykkeelle, joka kulkee USA:n eteläisten osavaltioden läpi. Kentucky Fried Chickenissä teinipari puhuu seurustelemisesta, hyvänä kristittynä olemisesta ja kahden vuoden seurustelun jälkeen täysi-ikäisyyden mahdollisesti mahdollistamasta sukupuoliyhteydestä.
Ihmiset muuttuvat lihavammaksi kun heitä näkee vähemmän. Bartow´n pikaruokaloissa ahmitaan all-you-can-eat annoksia naamariin suurella hartaudella. Olemme matkalla Fat City kolmosesta kakkoseen. Johtoasemaa jenkeissä pitää kansallisessa fatsorankingissa Chicago.
Pääkadulla kolme sotaa (Toisen maailmansodan, Korean ja Vietnamin) kokenut vanha äijä myy kaupassaan armeijan ylijäämäkamaa. Hän kysyy Amsterdam-hupparini nähdessään epäluuloisena, että olenko Hollannista? Ostan häneltä merijalkaväen lippalakin ja vangeiksi joutunesita jenkkisotilaista muistuttavan "We are not forgetting" t-paidan. Kun kyselen sodasta ukko toteaa ytimekkäästi elämänmissiostaan:
- I like wars!
Barstow on kaupunki jolla oli joskus joku idea, mutta se hukattiin jo aikoja sitten. Sen halki kulkevan Route 66:n varrelle rakennettujen motellien lisäksi kaupungissa ei ole muuta nähtävää kuin tavarajunat, jotka tauotta puuskuttavat tämän rautatieden solmukohdan lävitse. Kaupunki tekee kuolemaa; katujen nimeäminenkin on jäänyt kesken. Millä ihmiset täällä oikein elävät kysymys nousee väistämätttä mieleen katsellessani Bastowin tyhjiä ja rähjäisiä liikkehuoneistoja. Läheisessä varuskunnassa harjoitetaan nuoria urhoja aavikkosotaan. Keskustassa sijaitsee värväystoimisto. Raamattuvyöhykkeeltä ja muualta Amerikan takamaastoista revitään reservit milloin minnekin. Näillä tyypeille ei taida olla oikein muuta vaihtoehtoa kuin liittyä armeijaan ja lähteä tutustumaan vieraisiin kulttuureihin tappamamalla niiden asukkaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti