2/04/2007
2/02/2007
Condition Orange
Aamulla päivä valkenee jo kahdeksan jälkeen. Kävellessäni lumisessa maisemassa taivaalta leijailee oranssia lunta. CIA on räjäyttänyt appelsiinilaivan Tanskansalmissa osana terrorisminvastaista kampaanjaansa. Lapset keräävät lunta koulumatkallaan ja syövät sitä nälkäänsä. Kaupungin köyhällä laidalla ei ole varaa nirsoilla, vaikka Puskan putiikin pojat Kansanterveyslaitoksella haluavat epäterveellisen muonan erityisverolle. Eilen he halusivat epäterveellistä elämäntapaa viettävät lisäverolle, huomenna epäterveellisiä ajatuksia tuottavat. Scifi ei enää myy, koska kaikki on muuttunut scifiksi. Pian mikrosirut, silikoonisipit, päässämme tallentavat kaiken olemisemme, kulkemisemme ja ajttelemisemme mahdollisia myöhempiä tarkastuksia varten. Tarkastuksia suoritetaan arpomisen perusteella. Näin jokaisen täytyy olla joka hetki varuillaan.
Menen Finlandiataloon lausumaan Suomen Akatemian virallisen näkemyksen jälleen kerran maassamme virinneestä terveysfasistisesta liikkeestä,jota kannattavat jopa maamme päälehtien juopot läskitoimittajat. Kaivan rasvaiset liuskat perstaskustani ja heittäydyn kameroiden räiskeeseen turopukuisten misten ihmeelliseen maailmaan, jossa logiikan lait pannaan suunnittelukoneistojen avulla vaivatta uusiksi ja päälle hörppäistään vielä wiinerikahvit:
Terveydenhuolto omalle vastuulle?
Terveydenhoitomenot ovat räjähtäneet Suomessa käsiin. Suuri osa rahoista haaskataan tehottomien päällekkäisten järjestelmien ylläpitämiseen. Niille ei mahdeta mitään, koska muutosvastarinta on kunisssa ja kuntayhtymissä kiivasta tyyliin "meidän jälkeemme vedenpaisumus".
On jo pitempään ollut havaittavissa, että koska julkiset rahat menevät byrokratioiden ylläpitämiseen pyritään käymään toiseen kertaan veronmaksajien kukkarolla, kun he veroillaan kustantamia terveyspalveluita tarvitsevat. Tästä osoituksena mm. palvelumaksujen nouseminen ja potilaiden työntäminen yksityiselle puolelle häiritsemästä julkisen puolen tehottomuuden unta.
Nyt on myös ryhdytty syyllistämään kansalaisia jopa Kuntaliiton nokkamiesten toimesta, vaikka he ovat osaltaan vastuussa terveydenhuollon ongelmista. On todella moraalitonta Kuntaliiton toimitusjohtajalta vyöryttää vastuu yksityisen kansalaisen harteille, kun samainen poppoo on ollut vuosikymmeniä luomassa maahamme päällekkäisten terveysjärjestelmien paratiisia aluepolitiikan yms. nimissä.
Keinot ovat todellakin lopussa kun terveydenhuollon kustannuskriisiin ei osata tarjota muuta ratkaisua kuin ihmisten elämäntapojen parantaminen, joka on itsestään selvyys jokaiselle itsestään välittävälle. Tällä ei kuitenkaan voida välttää sitä ikävää tosiasiaa, että ihminen tulee vanhaksi ja kuluttaa julkisia terveydenhoitovaroja elämänsä muutamana viimeisenä vuotena. Ehkä tällekin ongelmalle tarjotaan nykymenon jatkuessa ratkaisua tyyliin; ei kannata hoitaa yli 75-vuotiaita yms.
Terveydenhuollon rahoitusta esitetäänkin uudistettavaksi. Tähän hommaan ei nykyjärjestelmän pystyttäneitä kuntien edustajia pidä päästää sotkemaan hommaa.
Yleisen kehyksen esittämisen jälkeen kuuluu retoriikkaan mennä hieman filosofisemmalle tasolle. Terveysfasistinen jaosto esittää epäterveellisen elämäntavan panemista verolle. Asia huvittaa minua kovasti, mutta yritän pitää naamani peruslukemilla kysyessäni yhä fiktiivisempää todellisuuskäsitystä edustavilta hyvinvointivaltion suunnittelukoneiston nokkamiehiltä:
Onko toteutettu misään muualla?
Tämä esitys ei tule koskaan toteutumaan, uskallan veikata. Viimeistään siinä vaiheessa kun aletaan puhua terveellisen elämäntavan kriteereistä muuttuu asia yhteiskuntapoliittiseksi semantiikaksi. Yhden mielestä sairaita ovat syöpöt, toisen mielestä lenkkipolulla jalkansa telovat.
Eipä taida löytyä tällaista verolakia mistään päin maailmaa? Onneksi Suomen maailman paras ylihallinnointi hoitaa veropoliitikalla epäterveelliset elämäntavatkin maastamme. Ehkäpä tästä saadan hallintoon jälleen uusi vientihitti, kun aikaisemmista ei ole tullut muuta kuin paljon melua tyhjästä? Odotellessa lähden pinkaisemaan aikani kuluksi maratoonin...
Miten roskaruoka määritellään?
Toki epäterveellinen sapuska tulisi kokonaan kieltää, mutta olemassa ei ole yksiselitteisiä määritelmiä sille. Terveystuotteetkin ovat liiallisesti nautittuina vaarallisia ja rasvojen merkityksestä kolestrolin kohottajan tappelevat lääkärit edelleenkin. Kysymys on myös sosiaalipolittinen; syrjäytyneillä ei ole varaa syödä kuin epäterveellistä roskamuonaa. Näin ollen verojen kortus perussapuskalta voisi johtaa uuteen rangaistukseen elämässä huonot valttikortit käteensä saaneiden kohdalla. Tupakka ja viina voidaan kieltää kokonaan. Näistä valtio tosin nettoaa kivasti verotuloja, joten näin ei tehdä. Näin ollen on aika moraalitonta alkaa verottaa terveyden nimissä maksalaatikkoa ja hernesoppaa, kun isompiin ongelmiin ei finanssisyistä haluta puuttua. Suurin kansanterveyden horjuttaja viime vuosilta on kiistatta valtion viinaveron alennus, josta maksetaan jatkossa huimat summat terveydenhuollossa. Eräänlainen orwellilainen visio, ellei peräti fasistinen, on pyrkimys muokata ihmisten elämäntapa yhteen terveelliseen muottiin verojen ja propagandan avulla. Se ei tosin tule onnistuman, mutta pyrkimys kertoo suunnittelukoneistojen scifihenkisestä halusta kontrolloida ihmisten elämää. |
Trouser Hill Bar, Pöksymäki, AL
Matkalla takaisin luukkuuni käyn vetämässä salilla kahden tunnin treenit. Soudan täyttä höyryä 50 minuuttia, nostan puntteja ja uin päälle vielä kilsan. Sen jälkeen kävelen takaisin usvaiselle Pöksymäelle ja menen sen legendaariseen Trouser Hill Bariin. Helvetin enkelit ja laivasta jääneet merimiehet katsovat minua vihamielisinä. He tietävät olevan karaokeillan. Lesanderitarjoiljan antamasta porttarista huolimatta he eivät voi olla varmoja, ettenkö onnistuisi jollakin pelinpolitiikalla kipuamaan lauteille laulamaan lumen tekemästä enkelistä eteiseen. Pastoria ei näy, ei ole näkynyt muutamaan päivään. Huhu kertoo hänen kiertueensa päätyneen Hesperian suljetulle osastolle. Mikä siellä on soitellessa? Lämmintä ja kuivaa, muonaa ja mojovia lääkkeitä?
Palatessani kämpille katsomaan Noth American National Sports kanavalta illan NHL-matsia taivaalta leijailee paskaa. Suojelupoliisi on räjäyttänyt Viikin jätteenpuhdistulaitoksen yleiseen turvallisuteen liittyvistä salassa pidettävistä syistä. Lapset keräävät ruskeaa lunta reppuihinsa. Taivaasta ei sada mannaa, mutta kaikki on kaupungin köyhällä laidalla syytä kerätä varmuuden vuoksi talteen löytöpalkkion toivossa.
2/01/2007
1/31/2007
Escape to Alcatraz
Tell people back home, I´m doing all right! I´m slipping and sliding, skipping and hiding. And I don´t know who I suppose to act this time and what should I write as my new true false memories. Things could be worse, couldn´t they? I think it might be time to go pictures. Every picture lies a story.
1/29/2007
1/26/2007
Preacher´s Song
Musiikkia masentuneille by the Pastori from the Trouser Hill Bar. Päivän sävel tulee vastaani Pöksymäen legendaarisesta baarista kulkiessani jälkeämässä hyvinvointivaltion riekaleita. Porttarista huolimatta en malta olla kurkkaamatta sisään. Lesanderi tulee vasta iltavuoroon, joten tilaan viinaa molemmille käsille ja jään seuraamaan Pastorin keikkaa muutamalle aikoja sitten laivasta jätetylle merimiehelle.
Pastori on taiteellis-tunteellinen tyyppi, joka on näköjään saanut toteutettua pitkäaikaisen unelmansa. Hänellä on messissä upouusi soittopeli. Se on hänen itsensä kehittelemä soitin, jossa on kolme kieltä. Sen rakensi joku Kallion kundi, joka oli joskus elättynyt itsensä skeboja tekemällä ennen kuin japsit lähettivät laivalasteittain halpoja skittoja marketeihin ja koko Suomi päätti ratkaista talouden ja luovuuden ongelmat perustamalla rokkibändejä niemen notkot ja saarelmat pullolleen.
Pastori näpyttelee soitintaan rassaten sitä vireen tapaiseen. Sitten alkaa armoton möykkä; äijä hoilaa kuin kaltereiden takana yleiseen turvallisuteen liittyvistä syistä elämänsä viettänyt tumma tangoprinssi. Sanat tulevat suoraan sydämestä! Pastori laulaa Helsingin öisistä kaduista, siellä hortoilevista ihmisien riekaleista. Taattua listakamaa! Varsinkin jos soitin saadaan joskus edes joninlaista musiikiksi tunnistettavaa ääntä tuottavaksi.
Kun sessio taukoaa menen onnittelemaan Pastoria hyvästä keikasta.
- Mä aion nyt viettää loppuelämäni soittamalla tätä vehjettä ja tekemällä kunnon kipaleita, Pastori hehkuu uudessa missiossaan.
- Sä tulet olemaan tähti, kannustan häntä merimiesten vihaisesta murinasta välittämättä. - Kukaan elävä olento ei taatusti ole koskaan saanut tuollaista meininkiä aikaiseksi. Eivät edes Peter Gabrielin 80-luvulla Afrikan viidakoista raahaamat heimosoittajat.
- En mä mistään rahasta ja maineesta soita, en välitä niistä. Soitan rakkaudesta ja elämän toivosta!
- Joo, hyvä idis! Naiset on hulluna soittajiin, jotka laulavat rakkausviisuja. Musta tuntuu, että sä saat tällä menolla Jumalan tuottajaksi tulevalle älppärillesi. Perkeleen Pastori, minkä teit!
- Mä rämpytän sulle vielä pari biisiä, jos ostat mulle stoben. Ja saatanan merimiesrotat painukaa helvettiin siitä irvimästä. Te ette ymmärrä taiteesta, ettekä mistään mitään.
- Stobe tulee totta kai. Mitä sulla on tuossa muovikassissa?
- Pumpattava pirkko.
- ?
- Sain yhdeltä entiseltä pornokeisarilta tämän eilen Kalkkersien yökahvilassa. Se oli lähdössä istumaan sakkojaan, eikä sille ollut morsiamelleen mitään paikkaa. Ei kuulemma oteta Sörkkaan.
- Mitä aiot tehdä pirkolle?
- Nusasen sitä, kunhan saan jonkin paikan ja jaksan puhaltaa sen täyteen. Kyllä tätä hätätilassa vetäsee..
- No voi perkeleen pyssyt, sulla alkaa olla ihan kevätdraivi rinnassa. Onko litiumit varmasti otettu?
- No itsehän sanoit naisten tykkäävän musiikkereista. Mun pitää vähän treenata, jotta voin tarjota heille täydellisen nautinnon, jonka jälkeen he eivät ole enää elämältä muuta vailla.
- Just, toki pitää! Ja saavat taatusti koko sakki, lesbot ja frigiidit mukaan lukien. Se on saletti kun Pastori panee siinä enkelin siivet suhisee!
- Voitko ottaa tämän säilöön luoksesi, ne eivät oikein tykkää siellä kodittomien yökahvilassa tästä pirkosta.
- Että eivät muka tykkää pirkosta? Ne luuskat on vain kateellisia kun eivät itse pääse käsittelyysi.
- No sitä minäkin yritin niille sanoa. Otatko pirkon yökylään, voit vaikka tehdä sille temput?
- Mulla ei oo pumppua, pöllittiin fillarista kesällä.
- Käy Essolla.
- Vitut käyn. Siitä se riemu repeäisi jos alkaisin siellä täyttelemään pumpattavaa pirkkoa. Ei sulla taida sittenkään olla haulit himassa. Sitä paitsi sä oot kuitenkin käynyt käsittelmässä sitä tuolla veskissä. Se haisee yhtä pahalta kuin sä ja siitä voi saada taudin, jonka siihen panit.
- Vittu mä mitään oon sitä vielä pannut. Sä oot kateellinen kans ku sulla ei oo soitinta eikä pirkkoa. Mulla on elämä nyt reilassa, on työtä ja rakkautta.
- No sitten sulla ei oo mitään hätää. Hoida molemmat hommat, sillä ilman toista ei ole pitemmmän päälle toista. Kai sä tajuut?
- Joo, freudilaista muka panee. Panisit tätä pirkkoa niin loppuisivat latteudet.
Lähden kämpille katsomaan illan NHL matsia NASN:lta. Korkkaan kossun ja aion jatkossakin vältellä parhaani mukaan Pastoriksi kustuttua Jumalan hulttioveljestä.
Ennen nukkumaan menoa käyn ampumassa parvekkeelta läheisen luistinradan valot. Näin kaupungin laiskat työntekijät saavat jälleen projektin, jonka selvittämiseen käyttää käsillä oleva tympeän pitkä kalenterivuosi.
1/23/2007
Sleeping with Fishes
Winter game late but I was sure all the time that it will come unless that fucking thing called climate change. Now it is minus 15 celsius and I´m ready for the ice skating. False merories are circulating in my head when I try to concentrate to think once again who I was and what will be the name of the game this year.
I remember that they tried to take care of me. Now all that bunch is sleeping with fishes and my crew has gone to the mattrasses. Still many are after me, but they have no chances at all. No chance to change my tricky way of acting, speaking and writing.
Somewhere in Finland mad shrink is waiting for my actions. He knows that the final hit can come at any time. Let him wait; it´s good for him to live also in the same fear which he has caused to his patients. Maybe he shall also sleep with fishes. Before he had kisses, now relaxation with fishes. You just can´t have them all.
Lucien is at the end station of his strange life. He never understood what went wrong, not even when they shot him dead. Lucien had poor luck.
I don´t know how to live this life when your head can´t make difference between real or false memories. I suppose I´m the hardcore survivor. But if real memories are also faked? And how can you know if you living in the state of mental illness? You think that live is good, live is straight. But who´s the one to judge?
This is no science fiction, this no reality, this is only one accidental way of organize your memories. What do I care which are true or which are false? I´m still going wrong. Things could be worse; I could be sleeping with fishes with all those young marble giants who wanted to live forever and which are now forever out of picture.
My welfare state studies are followed all over the world. They´re followed in Stanford University, they´re followed all over South Eastern Asia, they followed in headquarters of Europian Union in Brussels. So I keep giving them modified facts which suits to my game plan. This is the game where the winners have gone to the mattrasses and losers are sleeping with fishes.
No, no, no! No more! Not this time, consiglieri.
No more meetings, no more discussions, no more cheap tricks.
You give 'em one message: I just want keep my perfectly beautifull world where nothing ever happens. If not, it's all-out war: we go to the mattresses.
My libido is strong, stronger than ever. This is a good thing and it is also a bad thing. But what to except if you training two hours 3-4 times a week with high intensity? This is the place I dreamed for years ago. I am strong and I shall go to ice fishing to meet the people who were once after me and who are now sleeping with fishes. I am not a criminal, I am just an average middle aged guy who has nothing to lose.
And last false memory of the day; yesterdays papers are telling the yesterdays stupid news. We had the end of the history when Soviets Union collapsed, we had eternal economic growth IT-boom, we had all the blessings of globalization, we had forever growing welfare state. Where are they now? Am I the only sane person on this planet who´s mind is not sleeping with fishes? Or am I just the grazy scitzhophrenic Finn who has lost his touch to reality gor good?
I move through the white landscape. At least I have an strong impression that I am existing in time and space. That´s enough for me. I´ll keep on walking till my legs are hurting.
1/18/2007
City of Women
He tekevät kaiken sen, mihin meillä ei riitä kiinnostusta eikä voimia. He jytäjumppaavat, he sukeltavat mielensä syvyyksiin itämaisin keinoin ja kikoin, he kuluttavat kaiken kulttuurin, he elävät meitä kuusi vuotta pitempään. Kaikesta tästä elämysteollisuudesta olemme me keksi-ikäiset äijät ulkona ja tulemme olemaan. Meille jäävät vain viinat, punttisalit, deliriumit, epätoivonen kurkotus pitää elämän syrjästä kiinni. Miten tässä pääsi näin käymään?
Menen illalla vierailemaan kenttätutkimuksissani naisten kaupunkiin. Heitä on 15, minua edelleenkin vaivainen vajaa yksi. Heillä on ylivoima, he voisivat tehdä minusta hakkelusta kevyesti. Kun he vetävät peräsuolilihaksiaan tiukasti yhteen, saan vain kehotuksen vetää "kulkuset kattoon". He toimivat tottuneesti kuin koneet ojennellessaan ja venytellessään syvä- ja pintalihaksia. Joudun pidättelemään jättipaukkua kun huomaan olevani tukevasti kierteellä kropastani.
Tätä jatkuu puolitoista tuntia, vaikka tipahdan tahdista jo tunnin jälkeen. Kun venyttelyt ovat ohi käyn hakkaamaan nyrkkeilysäkkiä kuvitellen murskaavani tapani mukaan elävää plasmaa. Menen roikkumaan puolapuihin, jotka tuovat mieleen lapsuuden voikkatuntien ankeuden. Treenit jatkuvat viikon kuluttua, jolloin pannaan vasta täysi höyry päälle. Taidan passata, vaikka rankan voimaharjoittelun lomassa venytysharjoittelut tulisivatkin tarpeeseen. Selväksi tulee kerta heitolla, että tämä on naisten kaupunki tämän kaupungin sisällä, jonne äijiä ei olla vailla sotkemaan metroseksuaalisuuden uusimpia virityksiä.
Kävelen pimeyteen, sähköt ovat suurimmasta osasta kaupunkia poikki. Juoksen spurtteja todistaakseni olevani nopea kuin kärppä. Saavun Ogelin Vegaan alta aikayksikön. Otan janojuomaa ja valehtelen kantapöydän kundeille tulevani kuntosalilta. Jos kertoisin tulevani naisten venyttelyjumpasta minut kuohittaisiin kuin rotusortoa vastustanut musta 60-luvun alun Alabamassa.
Buddhat ja muut uuden tajuntateollisuuden kestohitit pyörivät päässäni miettiessäni kaikkea mitä tässä kaupunkipahasessa on meneillään. Tiedän olevani aika pihalla kaikesta ja tunnen olevani tyytyväinen siitä. Saan tehdä tai olla tekemättä, se on luksusta josta on syytä olla onnellinen, tai mitä sitä tavattiin vanhoina hyvinä aikana uskotella olevansa.
Öisellä kadulla näen Pastorin tulevan vastaan. Hän on jälleen syventynyt Jumalaa koskevaan problematiikkaan, eikä huomaa minua. Pääsen hänen ohitseen nopeasti enkä joudu kuulemaan hänen viimeisimpiä havaintojaan asioiden laidasta. Meri on jälleen noussut Kauppatorille ja se jos mikä on varoitus yläkerrasta, tunnen jo Pastorin kusten juostut ajatukset. Pastori on matkalla kodittomien yökahvilaan, jossa pidetään pojista hyvää huolta ja parhaista sotureista tehdään peräti uusia miehiä. Lisäksi tarjotaan kahvia ja sämpylöitä, pelastusarmeijan pumppu laulaa kannustavia viisuja kitaran rämpytyksellä.
Aaamulla kehoni on kaikesta venytyksestä, kaikesta vääntämisestä kipeä. Syvälihakset ovat saaneet ensimmäistä kertaa elämässään kyytiä. Mutta mitä ovat syvälihakset? Katson Googlesta:
"Syvillä lihasryhmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä keskivartalon syviä lihasryhmiä joita ovat: poikittainen vatsalihas, pienet, syvät selkälihakset, sisemmät vinot vatsalihakset, lantionpohjanlihakset sekä pallea. Syvälihasharjoituksilla pyritään koko keskivartalon aktivoitumiseen liikkeiden aikana; sisempiä lihasryhmiä vakauttavat harjoitukset pitävät keskivartalon kontrollissa kaikkiin lihasryhmiin kohdistuvissa liikkeissä. Näin jokainen liikesarja kehittää vartalon lihasten tasapainoa "sisältäpäin".
Hyvin toimiva vahvojen syvien lihasryhmien yhteistyö helpottaa päivittäistä liikkumista ja jaksamista, auttaa monissa niskan- ja selänalueen jännitystiloissa, parantaa vartalon ryhtiä ja liikkuvuutta.Liikkeiden teho perustuu tasapainoon liikkeen suorittamisen, keskitymisen ja oikean liikettä kuljettavan hengityksen kanssa. Kun syvät keskivartalon lihakset hahmottuvat ja vahvistuvat ja liikkeistä muodostuu liikejatkumoita silloin harjoitusten todellinen voima ja vaikuttavuus avautuu ja matka oman kehon hallintaan alkaa..."
- Onneksi minulta puuttuu täysin syvyysulottuvuus tekemisissäni ja toilailuissani. Maailmassa säilyy kaltaisteni ansiosta irrationaalinen toivo elävän plasman voittavan loppupeleissä koneet, tuumin tiedon poluista jälleen kerran äimän käkenä.
Matkani kehoni hallintaan jatkuu reissulla viinakauppaan, josta saan sellaiset relaksantit, joilla pääsen lihaskipujen lisäksi miettimästä kaikkea mitä pitäisi jatkuvasti tehdä ruumiille ja sielulle, jotta homma pysyisi kasassa ja elämä päättyisi aikasintaan 140 vuotiaana. Jos tahdonvoimaa riittää, ei sekään ole joidenkin teorioiden mukaan ehdoton ylärajä. Kaadan kossua kiduksiin ja havaitsen olevani totta tosiaan pääsemässä asioista jyvälle, eli niistä lopullisesti eroon.
Koska tiedän kuolevani sydän- ja verisuonisairauteen viimeistään parinkymmenen vuoden kuluttua ei kannata hukata aikaa turhaan spekulaatioon, parasta keskittyä ejakulaatioon.
1/17/2007
The Age of Emergency
- Desperado why don´t you come to your senses? kysyn Pastorilta aamupirtelön ääressä.
Hän on harhaillut kengistään pohjat puhki Helsingin katuja viimeiset ajat Kaikkivaltiaaseen liittyvän problematiikan parissa. Hän näyttää minulle asunnottomien yökahvilassa kirjoittamansa runonpätkän Jumalan lasnäolosta hänen kurjistuneessa eksitenssissään:
Hän katsoo meidän läpi
hän ei näe meitä
hän ei enää välitä
hän on saanut tarpeekseen
hän on päättänyt nostaa kytkimen
Tiedän hänen tietävän tuskani
tiedän hänen välinpitämättömyytensä sitä kohtaan
Nostan käteni iskuun
enää siinä ei ole voimaa lyödä
mitään eikä ketään
On vain harhaiset katumuksen kadut
miten elämässä olisi pitänyt tehdä tai toimia
Muuta ei ole kuin tunne haaskatuista
vuosista Luojan tutkimattomilla teillä
- jotka tutkimatta jäivät
- No joo, tässä on idistä ja tunteen paloa. Että Jumala on nyt Pastorin mielestä pessyt kätensä koko sopasta?
- Se on selvää. Ihmettelen kuinka vähän ihmiset ovat perillä tapahtuneesta. Veljeni makaa Meikun letkuissa maksa sökönä. Lähtö tulee väistämättä mutta pian. Ja minä täällä ypöyksin, eikä kukaan välitä, ei systeemi, ei Kaikkivaltias.
- Miksi ei muka välitä?
- Sano se? Jotakin on mennyt jossain vaiheessa pieleen ja pahasti...
- Uskotko Pastori, tuo ei tule mulle mitenkään yllätyksenä. Mä olen vähän siinä sivussa tutkinut samaa hommaa. Tässä on nyt kytkentäkaaviossa tapahtunut pahemman sorttinen väärinkäsitys.
- Mikä helvetin väärinkäsitys? Velipoika delppaa kohta, voi olla jo nimilappu pottuvarpaassa. Ei se ainakaan ole mikään väärinkäsitys.
- No ei ole ei. Se on totista totta. Tarkoitin vaan tätä meidän kuvitelmaa asioiden suotuisasta etenemisestä. Se synnytettiin vaivihkaa ja iski täysillä kimppuumme hyvinvointivaltio -teologian myötä. Nyt sitä ei enää tartteta kun Neukut on nurin, eikä meille maanmatosille enää tartte tehdä myönnytyksiä. Olemme jo turpa maassa suutelemassa sitä ja ihan mitä tahansa mitä käsketään.
- Ja vitut mä ainakaan oon! Tiedätsä että tuossa viereisessä merimiestalossa asuu tyyppi, joka juotti velipojalle korviketta. Se tuhosi hänen sisuskalunsa lopullisesti. Mä aion hoitaa sen tyypin.
- Että alat nyt itse Luojaksi Luojan paikalle, otat maailman taphtumat omaan handuusi?
- Niin otan. Hoidan tyypin ja sitten se on ihan sama miten mulle käy.
- Hyvin sulle käy.
- Hyvin huonosti ainakin, se on saletti. Osta kalja, niin odotellaan sitä tyyppiä.
- Tota noin mä oon niinku vähän jo myöhässä tuolta laitokselta. Pitää mennä näyttelemään työn tekemistä hyvinvointivaltion historian kirjoittamiseksi.
- Haista vittu. Se on ihan se ja sama missä sä sitä tutkit. Pistä perse kenttään ja osta viinaa!
- Ostan sulle tuopin ja sitä paitsi mulla on porttari tänne. Mä lähden meneen. Nähdään.
- Paitsi ettei nähdä. Nää on nyt jäähyväiset, tämä Pastori ottaa suihkukoneen huis helvettiin tämän pallon pinnalta.
- Muista ottaa bonuskortti matkaan, kertyy hyvin maileja jos pitkälle lennät.
Pastori jää tuijottamaan tuopin pinnasta heijastuvaa päässään nonstoppina pyörivää filmiä, jossa Jumala, helvetti, sosiaalihuolto ja ihmisten välinen luottamus ovat pettäneet.
Lieventävänä asian haarana näen Pastorin tilanteessa, että se on jatkunut täsmälleen samana vuosia ja velipoika kuoli viinaan jo toissakesänä.
Aurinko paistaa kevättä pilvettömään Helsinkiin, säilöautosta valuu myrkyllistä kaasua kaupungin ylle. Liikenne on kaaoksessa, kaikki jatkuu, kaikki.
1/12/2007
We Are Made of Stars
We are made of stars. We live in the chemical oriented world. We are slowly losing our touch. We are taking it all too seriously. We don´t understand that all the exlapanations are just hypotetical illusions. The truth of universe is the kaleidoscope, as that freak Clover told us in his book "The Barbiturate Coast".
You can call them human people, you can call them as your friends, but I think that all the little people are cats who fix the facts. You can´t see what I see. Your funeral, my perfectly beautiful universe behind this universe.
You may try pills, you may try booze, even drugs, you may try stock markets. Maybe some fucks can even understand in this long lost planet that all you need is a powerful shotgun. Hey sister shotgun, what have you done this time to get me this fuckin dizzy, Lizzy?
Friday night and the lights are low. No show. Just that giant television in your room threatning to eat you up if you don´t do as it tells and participate six hour long hardcore fucking party in your mind. Crowds are crawling it the streets, looking for love in too many faces, all the wrong places. Hey dude, brothers and sisters; what are we fighting for? Is the cramp which lasts 3-6 seconds the meaning of your miserable life? Is it worth it?
Friday night and the Hell´s Angels are singing karoke in the Trouser Hill Bar. And the soft fat lesbian waitress is looking for the chance to show how hard she is.
The Big Man is staring me from my giant television and asking me to join the biggest last crusade forever. I would join the team but I can´t stand the heat in that concrete jungle. I tell The Big Man from the great state of Texas to go to another channel - TV7 - which our religious neighbours are watching all day, all night long. Maybe they are willing to participate so I don´t have to listen them singing old songs about God and his unfortunate son every another sunday night.
And during the weekend I´m sending my misseles to search and destroy the target. I am doing it 3-6 hours per night. During the daytime I´m pretending to be normal and they just don´t have any clue of my missele operations all over the matrix behind the closed doors.
When I wake up to take another sniff the visitors are still taking it easy. They are like little creatures of arts and culture. So they are saying, it´s all same too me. I have my own intentions. They can be whatever they like. They can be rock stars, they can be call girls, they can be tram drivers, but the only sure thing is that they are not cats. They are just wearing those funny bunny dresses to mislead you, if you know what I mean.
When reality breaks you can see and feel all the good vibrations, all the waves going through your body and the electric web called "soul". And you can take it easy for the rest of your life; your are just and particle who thinks too much. If you can´t stop the party in your mind and the drugs don´t work, be sure to have that shotgun missele ready for action!
Jostle, hassle, elbow bustle
in a swirling rainbow tussle
Caught and frozen, broken sheen
now unites for one brief scene
Lonely in the dark I grope
the key's in my kaleidoscope
Confused faces change their places
take up stances, exchange glances
Lost in multicoloured hues
there is no whole which I can choose
Lonely in the dark I grope
the key's in my kaleidoscope
In one face, one moment's fusion
Realise the new illusion
Clutching fingers break the puzzle
jostle, hassle, elbow bustle
Still out in the dark I grope
the key's in my kaleidoscope
Procol Harum: Kaleidoscope
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)