Kevan 170.000 euroa maksanut hummausmatka Hongkongiin on sekin tallennettu "kuvitteellisesti" Talon mieheen, josta käy ilmi kaikki muukin kämmäily mitä kuntiemme miehet ovat vuosikymmenet hommanneet veronmaksajien piikkiin:
17. Englund pitää kehittämiskokouksen
Joka vuosi oli pidettävä pakolliset työyhteisön kehittämispäivät. Niistä ei mitään hyötyä ollut, eikä mikään niiden seurauksena ainakaan muuttunut parempaan suuntaan. Niinpä päätin viedä koko osaston vähän merta edemmäs kalaan, josta se voisi nähdä etäisyyden päästä oman toimintansa toivottomuuden. Kerrankin kaikki olivat heti tulossa mukaan, eikä kukaan keksinyt tekosyitä saada lintsata vaikka lento Hongkongiin kesti 10 tuntia. Olin antanut heille liian paljon siimaa reissun muodossa, mutta tilit tasattaisiin ajan myötä ja he joutuisivat lunastamaan kiitollisuudenvelkansa minulle.
Kun porukka oli saatu lennätettyä kehittämiskokoukseen sinivalkoisin siivin Hongkongiin asetuimme vanhaan suosikkihotelliini Island Pacificiin. Ensimmäinen päivä töllötettiin huoneiden ikkunoista avautuvaa näköalaa Victorian Harbouriin, ajeltiin Star Ferryllä ihastelemassa pilvenpiirtäjäviidakkoa, koluttiin Kowloonin piraattimarkkinoita. Toisena päivänä porukka kokoontui yläkerran bisneskabinettiin.
Yksikköpalaverissa Pasila alias "Paimion pimee" yritti tapansa mukaan ottaa aloitteen. Hän oli pikkukunnan pikkumies, jonka porvarit nostivat hoitamaan kouluasioita Taloon hänen puhuttuaan heidät vakuuttuneiksi, että hänestä olisi täällä vähiten harmia. Pasilla ei ollut mitään persoonallisia mielipiteitä, vaan hän oli onnellinen nobody, eräänlainen mies ilman ominaisuuksia. Itsestään selvyydet ja latteudet pursusivat hänen innokkailta huuliltaan. Hän puhui taukoamatta ja änkesi kaikkiin seminaareihin ja tilaisuuksiin joista arveli olevan uransa kannalta hyötyä. Hän pärjäsi talossa hyvin koska ei omannut itsereflektiota, vaan piti saamiaan loukkauksiakin viime kädessä kehuina. Ehkä hänenkin päähänsä oli menestyksekkäästi jossain johdon valmennuksessa taottu, että se kuka aloittaa keskustelun määrää pitkälti sen tulevan sävyn. Pirulainen yritti tehdä työtä käskettyä. Mutta tällä kertaa ei ollut aikaa hänen tajunnanvirtaansa kuunnella, koko yksikön lennättäminen kännisen päähänpistoni vuoksi toiselle puolen maailmaa tuli muutenkin veronmaksajille kalliiksi.
- Turpa tukkoon, kuittasin hänen alustuksensa aikaisemmasta viisastuneena.
Pasila lopetti mesoamisena tyytyen naurahtamaan mistään mitään tajuamatonta tekonauruaan. Hän oli kuitenkin onnistunut viemään minulta jälleen kerran kehittämistunnelman. Idea roudata koko paskasakki toiselle puolen maailmaa kadutti. Päätin hoidella kaikista kehittämisaikeista ja lukemattomista tapani parantamiseksi tekemistäni lupauksistani huolimatta homman entiseen malliin. Kaikenlaista olivat pirulaiset huoneissaan aikansa kuluksi kehitelleet. Kuuntelen jokaista hetken ja totean hänen pitkään kehittelemänsä idean toimintamme tehostamiseksi hyväksi, mutta siihen tultaisiin palamaan jatkopalavereissa. Alustusten jälkeen muutama käpälä on koko ajan pystyssä, mutta en ole niitä huomaavinanikaan.
- Ja sitten asiaan. Tämä yksikkö ei voi toimia ilman moraalisääntöjä. Ne sitovat meitä ja pakottavat meidät vastavuoroiseen kanssakäymiseen. Kukaan ei saa piileskellä poterossaan, vaan kaikkien on tultava mukaan, lunastettava paikkansa. Täällä ei eletä kuin pellossa, vaan kaikkien on opittava ajattelemaan samalla tavalla asettaen Talon edun oman elämänsä edelle.
Tämän talon toimintatavat ovat muotoutuneet vuosikymmenten aikana parhaiksi mahdollisiksi. Perinne velvoittaa meidät vannomaan sen nimiin. Te olette onnenpekkoja. Ihmisiä lyödään automaation edetessä koko ajan ulos työelämästä. Kannattaa jatkossakin yrittää kaikin keinoin pysytellä touhussa mukana. Teette mukisematta kaiken mitä määrään, ettekä mieti syntyjä syviä. Kuten olen lukemattomia kertoja korostanut, viime kädessä ajattelemisen tässä yksikössä hoidan minä. Kaiken mitä teemme on oltav...
11/22/2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti