Jäähyväiset rottapataljoonille

Kadut ovat kultaa. Kävellessäni haeskelemassa vahtimestari Liukkosta keskustan kapakoista tiedän, että en kestäisi kevääseen tässä pimeydessä. Valot on sammutettu luonnossa ja ihmisten päiden hehkulamput pätkivät päivä päivältä pahemmin. Tulen sairaaksi jos minun täytyy vielä lukea Hesarista kaikesta hölmöilystä mitä hyvinvointivaltion ja sen purkamisen nimissä päivittäin touhutaan. Haluan löytää hiljaisen rannikon, kuten eräs nouseva skottikirjailija filippiiniläisen vaimonsa kanssa.

Loudaan matkamusaa iPodille. Mennessäni Amerikkaan vien mukanani oman käsitykseni siitä. Se ei välttämättä vastaa todellisuutta. Sitä pahempi todellisuudelle. No more mr. Nice Guy, laulaa Alice Cooper "Billion Dollar Babies´lla". Sekin lähtee taskuun ladattujen 20 gigan mukana lentelemään Atlantin ylitse. Kun lähden aamulla on täällä pimeää, mutta kun olen perillä Suomen aikaa puolenyön maissa on Sanfranissa vasta iltapäivä. Eikö tämä todista, että kun täällä päädymme pimeydestä pimeyteen, jossain muualla on aina päivä? (Huono ajatus, moneen kertaan käytetty.)

Rottapataljoonat tuhoavat aamuisin Helsingin kadut kiiruhtaessaan konttoreihin. Lyön vetoa, että ensi vuonna Sampo-pankki myydään. Jälleen tiedossa helppoa rahaa. Pakkaan elektroniset vempaimeni ja menen päällysvaatteet ylläni makaamaan peiton alle. Olen valmis singahtamaan matkaan milloin tahansa kello lyö, ja lyömään takaisin. Asiat voisivat olla hullumminkin. Lupaukset leijuvat ilmassa:

Admit it, you're curious - you took the plunge and registered at AmericanSingles, now it's time to dive-in and find the woman of your dreams.

We've got just the irresistible offer to entice you - try out a Premium Membership, FREE for five days.

There are millions of eligible women waiting to meet you. With this free offer, you have five days to email, chat, and connect with whomever you choose - absolutely no limitations.

You've got nothing to lose. And there's no better way to jump-start your dating life.

Entäpä mitä kuulu Hollywood madamelle?

December 08, 2005

Madam Heidi Fleiss - Bordello for Women?
Madam Fleiss has moved into her new home in Pahrump. She is applying for a license that will allow her to open a bordello for women in Crystal, about 80 miles from Las Vegas, 25 miles from Pahrump. She may have hired her first 'stud' in actor-singer Lester James Brandt. She may upset the entire bordello industry in Nevada, while trying to obtain her license. Are the last days of legal prostitution in Nevada at hand, or is this the beginning of 'diversification' in the industry?

In God´s Country

Joinakin päivinä tuntuu, että elämässä ei ole mitään mieltä. Mikää ei voi enää jatkossa muuttaa asioiden tilaa. Silloin kannattaa törmätä Sensational Alex Harvey Bandin unohdettuihin klassikoihin "Next" ja "Fragile". Niiden jytistessä kammarissa jaksaa soittaa jäähyväiset hallintomiehelle ja viereisen huoneen vanhalle piialle. Jaksaa olla varma, että vahtimesteri Liukkonen niminen pirulainen voi hyvin jossakin salaisessa lymypaikassaan. Eikä tällöin edes haittaa, että jouluna ympäristössä paukkuvat muuutkin kuin kraketit, kuten San Francisco Chronicle jaksaa päivitellä Gun Nationin nykytilaa:

" San Francisco supervisors turned their attention to the city's surging homicide rate Monday, holding an inaugural meeting of a new committee on gun and gang violence and receiving a grim briefing on the scale of the mayhem and failure to hold perpetrators accountable.

Statistics compiled by San Francisco police for the committee show that in 74 of the 94 homicides recorded through Monday afternoon in 2005, no arrest has been made and the cases remain open and under investigation.

Police have made arrests in eight cases that resulted in prosecutions, the data show. In four other cases, the district attorney's office decided not to prosecute due to evidentiary shortcomings, authorities said.

The eight remaining cases are deemed closed due to deaths of suspects, among other reasons, according to the data.

Part of the explanation, police said, for the low rate of arrests and prosecutions is the reluctance of witnesses to provide testimony given their exposure to retribution.

"Asking people to sever all ties with their community is tough," said San Francisco Police Capt. Kevin Cashman in explaining the difficulty of keeping witnesses safe through relocation programs and other measures.

Supervisor Michela Alioto-Pier suggested that a reward tip line, which has helped cut crime in New York and other cities, might be worth trying again in San Francisco.

The 94 homicides so far for 2005 is a 10-year high.

The figures provided by the police reiterated previous reports -- that homicide victims are disproportionately black and the crimes repeatedly occur at federally subsidized apartment complexes for low-income residents owned and operated by the San Francisco Housing Authority.

According to the statistics provided by police, 64 percent of homicide victims during the past two years were African American. Less than 10 percent of San Francisco residents are black, according U.S. Census figures.

About 20 percent of the 94 homicides recorded through Monday afternoon for 2005 took place at public housing properties.

That last number prompted supervisors to ask why a program begun last year that tasks 16 officers with patrolling four housing developments in the southeast part of the city hasn't been expanded to other locations.

"I'm a little stunned," said Supervisor Ross Mirkarimi, who represents District 5, which includes the Western Addition, a hot spot for the killings. "I'm just trying to figure out what the body count has to be in terms of what lessons are learned."

Greg Fortner, the San Francisco Housing Authority executive director, said the Police Department makes the ultimate decision on how it deploys officers. He said his department is trying to encourage more community policing in the city's Western Addition neighborhood and other areas.

"We are in discussions with the Police Department now to try to advance those principles," Fortner said. "The best bang for our buck is some sort of relationship with the San Francisco Police Department. The housing authority has limited resources."

Supervisor Sophie Maxwell, whose represents District 10, which includes Bayview-Hunters Point and Potrero Hill federal housing projects, said it shouldn't be up to Fortner to ask for help from police. "They should be there already," she said.

Mirkarimi said he wants to see a regular flow of reliable statistics on how San Francisco's Police Department is performing. Suggesting police officials are reluctant to submit to closer oversight, he characterized getting good information out of the department as a "cat-and-mouse game."

Supervisor Chris Daly, along with Supervisor Tom Ammiano, is calling for a performance audit of the department's homicide unit. In a memo sent to the committee on Monday, Daly said the department has been slow to respond to a request for information from his office.

He said he will introduce a city charter amendment today to establish a homicide prevention council, which would include 21 members of the public and would offer non-voting seats to city officials. The council would be responsible for drafting a plan to curb murders in San Francisco."

Christmas in the land of quakes and tsumanis

Bay Arealla on ollut tavallisen vilkas viikko; 52 järistystä. San Franciscon yläpuolella yksi yli kolmen richterin, yhtä paha meren alla. Suuri paukku osuu todennäköisesti Oaklandin kohdalle. Todennäköisyys tähän on 32 prossaa. Sonyn mainos jota ihmiset katselevat telkusta on kuulemma kuvattu Sanfranissa. Kaikkea kanssa; paljon eri värisiä kumipalloja tulossa katuja alas. Mäkki häviää Windowsille, se on kapitalismin laki.

Kansantaloustieteen sietämätön keveys

Viikko alkaa huonosti. Syynä on pimeys, vaikka ihmiset uskottelevat itselleen stressiä, flunssaa, huonoja geenejään. Menen valtionvarainministeriön seminaariin alustamaan "kansantalouden haasteista 2010-luvulla". Selkääni särkee yli odotusten onnistuneiden viiikonlopun kestäneiden 3 sormea ja peukku -tekniikan harjoitteiden jälkeen.

Joudun opettamaan talousoppineiksi kutsutuille törpöille, että mitään "kansantaloutta" ei ole olemassakaan kuin kehnona suunnittelutalouden jäänteitä edustavana hypoteettisena käsitteenä. Systeemi vuotaa laidoilta. Kansantalous on yhtä todellinen kuin käsite "keskivertoihminen". Kumpaakaan ei ole koskaan ollut olemassakaan. Rahoja siirrellään, lopulta käy huonosti. Blah-blah-blah.

Talouseliitti katsoo monttu auki, kun heijastan power pointilla pornokuvia seinälle. Ongelma olette te tyypparit, jotka puhutte paskaa veronmaksajien rahoilla "kansantalouden kokonaisedun nimissä". Ei sellaista ole olemassakaan. Se on poliittista semanttista hälyä, jolle kuka tahansa voi antaa haluamansa sisällön. Nyt vain hupsuteltiin tällaisen uskonnon nimissä. Jatkossa vanhoja hullutuksia seuraavat uudet hullutukset, eikä kukaan opi mistään mitään. Ja se entinen Nokian pomo joka uskoo ihmisten maksamien eläkevarojen olevan jossakin jemmassa, voi kysellä niiden perään vaikka Korvatunturilta tai Disneylandista.

Laivat seilaavat maailman meriä, filippiinot hoitelevat hommat. Mä meen kotiin, totean lyhyen mutta ytimekkään alustukseni päätteekksi. Edes Raimo Sailas ei taputa, joten tiedän osuneeni oikeaan. Historiassa tullaan vielä laajasti kiittelemään oikeaan osunutta alustustani valtionvarainministeriön"kansantalouden haasteet 2010-luvulla" seminaarissa.

Olen väsynyt. En mene laitokselle. Vahtimestari Liukkosta saavat tänään etsiä muut, jos sille päälle sattuvat. On ollut vähän rankka viikonloppu; sormia särkee ja Helvetin enkelit uhkasivat hoidella minut, jos vielä yritän repiä Pöksymäen baarissa liivit heidän johtotroikaltaan. En mä ala näin hullun maan kanssa millekään. Aurinko paistaa syntiseen Helsinkiin, mutta myrsky lähestyy lännestä. Repikää siitä.

The Man Who Fell to Cyper Space

Tilanne on hallinnassa Bay Arealla. Ei pahoja tärinöitä San Andrean rajapinnoilla. Iso tulee tänään, tai viimeistään 25 vuoden kuluessa. Silloin kannattaa mennä pöydän alle piiloon, jos ei ole siellä jo valmiiksi. Ruotsin hallitus on onneksi varautunut; ulkoministeri saa monoa perseeseen, ellei Ulkoisten uhkien torjumisvirastoon satsata kaikkia ylimääräisiä varoja:

"Aamun Hesarissa ei ole eilisen jymyuutista; Ruotsin hallitus perustaa keskuksen valvomaan kaikkia mahdollisia maan kansalaisiin kohdistuvia uhkia. Johtoon on palkattu kiilusilmäinen armeijaäijä. Hän lupaa tarkkailla esikuntansa kanssa uhkia, joilla ruotsalaiset säästyvät tsunameilta, terrorismilta ja kaikelta muulta mahdolliselta, jonka sosiaalivaltio katsoo tehtäväkseen torjua kaikin keinoin kansalaistensa elämän turvaamiseksi. Ruotsin tantoilta on jäänyt huomaamatta kuitenkin sellainen pieni yksityiskohta, että elämme avaruudessa kelluvalla kivenpalasella, jossa säät lentävät ylitsemme vaikka kuinka valvoisimme ja suunnittelisimme sen yhteiskunnallista haltuunottoa.

Hyvinvointovaltion historiassa on tosiaankin päädytty siihen, että suunnittelukoneiston ajatteluun ei mahdu, että luonnonmullistukset eivät ole pysäyttettävissä holhovaltion ponnistuksilla. Seuraavaksi Ruotsin hallitus varmaankin säätää lain, jolla kuoleminen kielletään. Näin päästään eroon tästäkin ihmisen etnosentristä maailmankatsomusta häiritsevästä sivuseikasta. Samalla säädetään varmuuden vuoksi laki jolla kielletään nauramasta tälle laille, ja Ruotsin tantoille ylipäätään. Suomen hallitus on innostunut ajatukseksesta ja kopsaa idean lainsäädäntöömme. Kunhan ulkoministeriön puhelinyhteydet saadaan kuntoon, perustetaan välittömästi Suomen Ulkoisten Uhkien Torjuntavirasto (Suut). Tsunamitiedotuksen ontumisesta kierroksilla käynyt mediaväki lupaa tukkia suut Suut-viraston toimintaa äimisteleviltä suomalaisilta, jotka ovat sen verran tolkuissaan, että eivät tässä katojen ja nälkävuosien maassa ole täysin hurahtaneet kuvitelmiin myös luonnonliikkeiden yhteiskunnallisesta hallittavuudesta", muistelen männä viikolla vittuilleeni kansainvälisillä foorumeilla.

Miehemme kyberavaruudesta silmäilee Hesaria. Etlan mukaan Suomen taloudella ei ole välittömiä uhkia, mikä tietenkin on jo uhka sinänsä. Valtion tulisi laatia viisivuotissuunnitelma tulevan kehityksen tarkaksi pohjaksi. Miksi ei neukku-Etla itse laadi sitä, jos ei kerran löydä mitään järkevää raportoitavaa? Korot nousevat jossain vaiheessa - ennustus ei vaadi kovinkaan terävää älyä. Eikä toki sekään, että tulevaisuuden ennustaminen menee yhtä huonosti kuin Ahti Karjalaisen esittäessä ikuisen totuutensa asiasta. Ahti oli herkkä ja lahjakas mies, joka sai porttarin Helsingin kaikkiin kapakoihin. Mutta jos Etlalle pitäisi esittää suunnitelma Suomen valtion tulevasta talouskehityksestä menisi se jotenkin näin:

Hyvinvointivaltion rahoituspohja murenee; terveydenhoitoa ja sosiaalietuuksia karsitaan. Yritykset lähtevät joukolla kimppakivaan Kiinaan, jossa tapahtuu muutaman vuoden sisällä ylikuumentuneen talouden romahdus. Suomalaisyritysten sijoituksista osa menee kankkulan kaivoon. EU alkaa hajota sisäisesti; entiset maat eivät luovu sisäpoliittisista syistä asemistaan, joten uusille köyhille itä-Euroopan tulokkaille ei avustuksia lupausten mukaan tulla jakamaan. Renny Harlinin Mannerheim-elokuva floppaa jo ennen ensi-iltaansa, eikä pelasta Suomen luovaa taloutta. Lisäksi voi tulla se ulkoinen shokki, jota kukaan ei toivo, mutta johon säännöllisin väliajoin törmätään. Shokin syitä voidaan objektiivisesti tarkastella Tarot-korttien avulla...

Loput suurpääoman voittokulusta voi lukea Karl Marxin teoksista 1800-luvulta. Välissä oli eräitä tilapäisiä viivytyksiä; pari maailmansotaa ja kylmä sota. Mutta nyt voidaan jatkaa sadan vuoden jälkeen jälleen puhtaalta pöydältä.

Lähetän postia maailman johtavien lehtien sähköisille keskustelupastoille. Otan kantaa kaikkiin keskeisiin kysymyksiin Helsingistä Bangladeshiin. Selailen pitkästä aikaa William Gibsonin teosta "Neurowelho". Kun luin sen ensimmäisen kerran, en edes tajunnut mitä sana "matriisi" tarkoittaa. Nyt olen asunut siellä jo vuosikymmenen. Minun ei tarvitse enää poistua kammiostani saadakseni tietoa asioiden tilasta eri puolilta planeettaa. Lähetän viestejä eri puolille maailmaa. CIA:n päämajassa Langleyssa on oma faili minulle. Niistä yritetään hahmotella mitä päässäni on meneillään, ja tuleeko tällainen touhu yleistymään?

Gibsonin kirja on minulle vanhan kertausta. Opin sieltä kuitenkin yhden uuden seksitekniikan, joka tekee pikaisten kokeideni perusteella naiset hulluiksi. Se on ns. 3 sormea ja peukku -menetelmä. Levität kolme keskimmäistä sormea hoidon pakaroille. Kskimmäinen menee ruskuaiseen. Peukku jää vapaaksi, pistät sen etupesään. Scifi-kirjallisuus ennustaa maailman tulevaisuuden ohella myös seksin uudet rujot tekniikat.

Ulkona on pakkasta ja kylmä viima. Vahtimestari Liukkonen on kateissa. Hallintomies on jättänyt pöydälleni kirjallisen varoituksen alkoholin nauttimisesta työaikana. Työsuojeluvaltuutettu on hakenut kossun pannumyssyn alta. Sergei painostaa minua antamalla yhä yksityiskohtaisempia matkasuunnitelmia. Kari Uotin kätyrit selvisivät helpommalla, koska eivät vielä ymmärtäneet tietoyhteiskunnan mahdollistamaa totaalista kontrollia. Kaikki josta jää sähköinen jälki matriisiin voidaan jäljittää. Rahat on syytä jatkossa kuljettaa matkalaukussa ja kätkeä ne muinaisten kulttuurien tapaan maahan. Totaalisen kontrollin voi välttää menemällä ajassa taaksepäin ryhtymällä toimimaan yhtä tehottomamman epäloogisesti kuin menneisyyden kelvoton historia, jossa ei ole ainesta tehotalouden liiketoimiin. Tehottomuus on tulevaisuuden brändi, totean lähiessäni luukkuuni lukemaan Howard Hughesin elämä-kertaa. Hän yritti 50-luvun lopulla ostaa koko Las Vegasin, mutta antitrustilait esitivät suunnitelman toteuttamisen. EU pyrkii estämään yritykseni hankkia omistuukseni Helsingin ydinkeskustan, joten valmistaudun viikonloppuun hinkkaamalla itseäni perusteellisesti "Maailman suurimmat kimppakivat" dvd:n tahdissa. Teen kuivaharjoitteita gibsonilaisella 3 sormea ja peukku -tekniikalla.

Bob yrittää pelastaa epätoivoisen paviaanin

Tiede ja edistys -lehti palauttaa territorialisuutta käsittelevän artikkelini. Sosiobiologian aikakausi päättyi kuulemma jo parikymmentä vuotta sitten. Enää ei ole tarve puhua ihmisten "personal spacen" kaltaisesta humpuukista. Ei saa sanoa hyvinvointivaltion rauhaa uhkaamatta, että vaaralliset rikolliset tarvitsevat tutkimusten mukaan itselleen enemmän ympärilleen fyysistä tilaa. Jos joku tunkeutuu heidän territorioonsa, se on systeemin vika. Oulun vankilassa on ylikansoitettu vankiväki pannut eilen ranttaliksi särkemällä sellinsä. Tuhoa on syntynyt 10.000 euron edestä. Tyyppien territoriot ovat menneet päällekkäin. Nurkkaan ahdistetut eläimet ovat purkaneet raivoaan riehumalla.

Onneksi me kunnon ihmiset, jotka emme asu laitoksissa, emme syyllisty moiseen. Emme koskaan aja tahallamme toisen iholle nähdäksemme miten hallintomiehen kaltaiset tyypit reagoivat. Kun istun hallintomiehen työhuoneessa hänen saapuessan jalat kirjoituspöydällä, hän säpsähtää eikä tiedä mitä tehdä. En puhu mitään selatessani hänen papareitaan. Kun hän yrittää sytyttää valot huoneeseen, mitään ei tapahdu. Olen varmuuden vuoksi ruuvannut loisteputken irti katosta. Tuijotamme toisiamme hämärissä. Hän tietää minun tunkeutuneen vastoin pelin kirjoittamattomia sääntöjä alueelleen. Se on melkein sama kuin tunkeutuisi naaraan sisään vastusteluista huolimatta. Huoneessa vallitsee ankara seksuaalinen lataus. Hän ei uskalla käydä kimppuuni, ja tietää minun tietävän tämän.

Selaan Hesaria. Presidenttiehdokaat ovat istuneet kuin kanat häkissään edellisenä iltana television vaalikeskustelussa. Sale Niinistö on kuulemma hyökännyt istuvaa presidenttiä ja pääministeriä vastaan syyttäen heitä vehkeilystä perustuslain uudistamisen yhteydessä. He ovat kaapanneet vallan eduskunnalta ja kusikin on kuulemma kihahtanut hattuun. He eivät ole ajaneet Suomen talouden etuja globalisoituvassa maailmassa. Presidentti on "syleillyt maailmaa" ja laiminlyönyt suomalaisten kansalliset edut. Presidentti on vastannut, että suomalaisten etu on elää kaikille maailman ihmisille reilussa maailmassa. Pääministeri on vedonnut kilpailukykytutkimuksiin. Etua on kuulemma ajettu. Sale puhuu paskaa.

Sale Niinistö tietää häviävänsä vaalit ilman ankaraa tunkeutumista pääkilpailijoidensa personal spaceen. Hän on täräyttänyt, että istuva presidentti haluaa "pitää luokkayhteiskunnan jaon pystyssä". Tämä on palkittu satiirisin sanktioin naurunremahduksilla. Pressa on mitätöinyt Salen yliolkaisella käden huitaisulla ja pääministeri epäilee Salen käyvän edelleenkin kansalaissotaa. Hänellä on jääänyt suojatyöpaikassaan Euroopan investointipankissa huomaamatta, että luokkataistelu päättyi jo ajat sitten. Nyt pääoma tanssittaa tuloeroista piittaamatta kaikkia mielensä mukaan uhraamaan elämänsä tietokoneiden valvomille alttareille, jotka käynnistävät myynnin jos ihmisten ote alkaa jossakin maailman kolkassa lipsua.

Mainostoimisto Bob onnistui pelastamaan Korkeasaaren paviaanit, mutta työväenpressaksi pyrkivän Sale Niinistö-nimisen paviaanin pelastaminen taitaa epäonnistua. Valtaklikki on liian voimakas, se pelaa yhteen. Salen momentum meni rullaluistelessa kuusi vuotta sitten. Nyt ei ole enää asiaa apajille. Etuoikeudet on jo aikoja sitten jaettu toisten pelureiden kesken.

OECD vaatii Suomea vapauttamaan pillerit apteekeista hintojen pitämiseksi kurissa. Apteekkiväki ei tietenkään lämpene, vaan haluaa pitää helpot rahat jatkossakin taskussaan. Laskun maksaa Suomen kansa kohonneiden lääkekustannusten muodossa (11 prosenttia viime vuonna). Mutta tähänkään territorioon ei ole tunkeutumista ilman, että vastaisku tulee olemaan ankara. Etuoikeuksista ei maailman vähiten korruptoituneisiin kuuluvassa maassa luovuta kuin korkeintaan siinä tapauksessa, että vanhat etuoikeudet korvataan uusilla.

Hallintomies seisoo ovella mitään sanomatta. Hän katsoo minua tyhjin silmin kuin ihminen joka katselee kiväärinpiippua teloituskomppanian edessä. Hän lähtee mitään sanomatta keittiöön aamukahville. Hän tulee yllättymään; olen ruuvannut loistelamput sieltäkin helvettiin. Kun taistelu on voitettu asetun makaamaan hallintomiehen huoneen lattialle. Taistelu on voitettu, mutta sota jatkuu, sota.

Beat Museum paljastaa...

THE DAY THE FBI VISITED ALLEN GINSBERG'S COUSIN
A year ago September, at the very first performance we gave, a gentleman came up to John and me and introduced himself as Allen Ginsberg's cousin, Ed Levy. This past week Ed stopped by the Museum in Monterey and told me a story I asked him to share with all of you. Here it is:

"It was June 1954. My brother Eugene and I were
students at San Jose State College. I was in our
apartment when there was a knock on the door. A young
man in a suit and tie was standing at the door. He
gave me a name (I don’t remember it) asked if I was
Edward or Eugene Levy. I told him I was Ed and he said
he was from the FBI and had some questions to ask
about My uncle Max who lived in Riverside, Calif. I
was very nervous at this point. It was the era of the
Joe McCarthy witchhunts, although I think that the
Army-McCarthy hearings had just ended. Anyway I
invited him in and he started asking me questions
about Max. Max was a very liberal person, and at the
time subscribed to a couple of Communist Party
publications. I finally told my visitor that I did not
feel comfortable answering his questions.

"At that point he told me he wasn’t from the FBI but
was my cousin Allen Ginsberg from New Jersey (or New
York). I was stunned. I knew I had a cousin or two on
the East Coast, but am not sure I even knew their
names. Allen and his brother Eugene were born and
raised on the East Coast and my brother and I were
born and raised on the West Coast. Except for one or
two letters with Aunt Eleanor, I had no contact with
that part of the family. Allen was on his way to San
Francisco to start a job as an analyst with a stock
brokerage firm in the city. He had stopped in
Riverside to visit my uncle who told him about his
cousins in San Jose. We visited for awhile and went to
dinner. I had no inkling that he was on his way to
becoming a poet, let alone a world famous one. The
clean shaven, well dressed young man would look
totally different two years later when next I saw him."

Back to the Basic Camp

Itsenäisyyspäivän Hesarista näen joidenkin menneisyyden haamujen olevan edelleenkin elossa; heidät on palkittu mitaleilla jutuista joilla ei tämän hetken kannalta ole enää mitään merkitystä. Lumet tulivat, tänään jälleen sulavat. Ilmastonmuutos etenee nopeasti, välillä kylmenee, sitten on suojasää. Hesarissa pohditaan Amerikasta löydettyjen fossiilisten ihmisjälkien arvoitusta. Tulivuoren tuhkasta läheltä Meksikon Pueblaa löydetyt 250 jalanjälkeä on ehkä ajoitettu väärin. Aiemmin uskottiin ihmisten kävelleen uudelle mantereelle Beringinsalmen yli 11.000 vuotta sitten. Liverpoolin yliopiston retkikunta kuitenkin määritti tuhkasta löytämänsä ihmisen jalanjäljet 40.000 vuotta vanhoiksi. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että fossiilit ovat peräti 1,3 miljoonaa vuotta vanhoja. Joko kävelijät olivat "tavattoman vanhoja ihmisapinoita, tai ne eivät ole ihmisen esi-isien jalanjälkiä".

Entäpä jos kukaan ei kävellytkään Beringinsalmen yli? Jos ne ihmisen esi-isät olivatkin syntyneet siellä? Luulenpa tämän aamukrapuloissa luomani teorian tulevan väistämättä tulevina vuosisatoina voittamaan alaa. Ihmisplasmaa on syntynyt useissa eri paikoissa samaan tapaan kuin energiaa syntyy maailmankaikkeudessa tasaisesti eri puolilla. Teoria ihmisen alkukodista Afrikassa noudattaa samaa edistyksen lineaarista projektia kuin näkemys maailmankaikkeuden syntymisestä alkuräjähdyksen seurauksena. Ihmisen kaaliin ei tällä tieteen ja edistyksen aikakaudella mahtunut ajatus siitä, että alkua ei voida määrittää, eikä siitä näin ollen lineaarisesti johtaa ihmiskunnan retkeä yhä huikeampiin saavutuksiin.

Hakaniemen torilla on köyhien itsenäisyysjuhla. Riutuneet ihmisen kuoret kömpivät koloistaan vetämään naamaansa hernerokkaa ja muuta ilmaista sapuskaa. He saavat vanhoja vaatteita kestääkseen talven kylmät porttikongeissaan. Rukoukset kaikuvat, virren veisuu tulee täysillä ämyreistä. Turun romantiikka laulaa: "Tervetuloa katsomaan köyhien jännittävää elämää". Vahtimestari Liukkonen hortoilee krapulaisena vaitonaisen juhlaväen seassa.

- Hei Liukkonen, missä sun luuta on?
- Yksi ämmä pölli sen viime yönä.
- Että sulla muka on ollut joku ämmä pantavana?
- On mulla. Se veti mun kiljut. Sitten se vaati minua sänkyhommissa kuristamaan itseään...
- Miksi?
- Yritin udella. Saa kuulemma kiksit siinä vaiheessa, kun happi alkaa loppua ja alkaa nähdä tähtiä. Onko sulla sitä kossua?
- Onhan sitä. Mitä sanot tästä juhlahommelista?
- Mitäpä tästä. Nyt oli semmoinen maailmankausi, että ihmiset varustettiin toisen maailmansodan jälkeen kuvitelmilla hyvinvointivaltiosta, joka tarjoaa ilmaiset sapuskat ja releet. Alkaa vähän bileet viiletä.
- Kun katson tätä Hurstin pojan porukkaa, ymmärrän mitä meinaat.
- Kun kommunismi oli uhkana joutuivat kapitalistit pitämään proleja ihmisinä. Piti tarjota heille kunnon toimeentulo ja palkka, jotta eivät olisi panneet kumoon koko systeemiä. Mutta nyt ollaan jälleen palaamassa perusleiriin. Palkat pienenee, sosiaaliturva kutistuu ja työttömistä saadaan orjatyövoimaa ruokapalkalla kastelemaan nurmikot... Pahinta tässä hyvinvointokokeilussa on, että nuoret ikäluokat ehdittiin varustaa kuvitelmalla asioiden menevän parempaan suuntaan ja yhteiskunnan hoitelevan esiin tulevat epäkohdat. Heille pudotus tulee olemaan surkea. Kun mä katson laitoksen opiskelijoita mun käy sääliksi, kun ne eivät tiedä mikä niitä odottaa valmistumisensa jälkeen. Olisivat alkaneet putkimiehiksi tai sairaanhoitajaksi. Valtiotieteen maisterin papruilla tekee tulevaisuudessa yhtä paljon kuin marxilais-leninismin yliopistotutkinnolla nyky-Venäjällä.
- Älä nyt innostu paasaan. Lähdetään ottaan parit pistolerot Juttutupaan.
- Sä maksat. Oot sen mulle velkaa. Mä sen Sergein sulle järjestin.
- Mutta siitä emme puhu tämän enempää.
- Emme puhu. Mutta kaljat ostat, saatanan opportunisti.

Juttutuvassa istuu työväkeä ja krapulaisia näyttelijöitä. Muotoiluämmää ei näy. Hän olisikin aivan liian vanha haaska minulle. Ulrike on miehensä kanssa Etelä-Haagassa. He viettävät laatuaikaa ennen kuin Ulrike lähtee jouluksi sukuloimaan Yhdysvaltain itärannikolle. Vahtimestari Liukkonen muistelee kuvittelemaansa viime öistä hoitoaan.

- Se käski mun panna myös perseeseen. Mutta mulla on niin paksu kulli, että ei mahtunut. Peräpanoihin tarttee olla ohut ja pitkä. Muuten menee rujoksi hommaksi lähennellen väkivaltaosastoa.
- Kai sä tuikkasit sille satsin suuhun?
- Totta kai. Istuin sen naaman päälle ja aloin rynkyttää. Vähän se haukkoi henkeään, mutta ei se siitä karkuun päässyt.
- Sä oot Liukkonen panomies pahimmasta päästä. Ei voi muuta sanoa. Jos vielä joskus saisit kynsiisi oikean naisen, niin sulla olisi ainakin taktiikka mietittynä.
- Vittuilet sä? Etkö muka usko mun panneen viime yönä. Lähdetään pihalle katsomaan puukolla kuka on kuka...
- Vitut me minnekään. Ota kaljaa. Mennään vessaan ottamaan kossupaukut.

Manic Monday

Aamulla olen hyvissä ajoin laitoksella. Siellä on hiljaista, koska lähes kaikki pitävät pitkää viikonloppua huomisen itsenäisyyspäivän vuoksi. Ainoastaan vanha piika löytyy keittämästä kahvia oleskelutilasta. Kysyn häneltä mieltäni askarruttavasta amatsoniuhasta.

- Amatsonit mainittiin ensimmäisen kerra Herotodoksen Historia-kirjassa. Sen jälkeen heitä on oltu näkevinään muuallakin. Esimerkiksi konquistadorit väittivät taistelleensa heidän kanssa Etelä-Amerikassa. Myyttien tulkinta todellisuuden näkökulmasta johtaa harhaan. Kyseessä on patriarkaalisen yhteisön rakentama sisäinen uhkakuva siitä, mitä tapahtuu jos naiset vapautetaan hellan ja nyrkin välistä.

Vanha piika on innostunut saadessaan kuulijan naistutkimusteorioilleen.

- Ottaisit kupin kahvia, hän sanoo.
- En ehdi. On vähän hommaa, vastaan. Olen varma vahtimestari Liukkosen kuitenkin kusseen pannun pohjalle ohimennessään.

Huoneessani selaan lehden, tsekkaan vosut American Singlesistä ja menen Gamesvilleen. Pannumyssy on paikallaan. Voin aloittaa viikon ottamalla tukevan siivun kosanderia. Liukkosta ei näy. Yleensä hän on tähän aikaan maanantaisin kärkkymässä krapulahuikkaa. Sen sijaan hallintomies tulee jälleen koputtamatta huoneeseeni.

- Kulunvalvonta. Oletko ajatellut, että sinun pitäisi tehdä selkoa työajan käyttämisestäsi?
- Olen koko ajan töissä. Mun homma tapahtuu pään sisällä. Vaikka haluaisinkin, en voi pitää vapaapäivää. Mulle pitäisi maksaa korvausta terveydelle haitallisesta aivojen jatkuvasta rasituksesta.
- Totta se on, mutta tällä menolla meillä on kellokortti seinässä. Kun koneesta halutaan lisää tehoja, otetaan käyttöön fordistiset liukuhihnamenetelmät maailmassa, jossa sillä ei ole enää aikoihin ollut tietotyössä mitään käyttöä.
- Ota kossupaukku...
- Ei ole tapana virka-aikana. Jos nyt ihan pienen... Työelämän organisointi on jäänyt täydellisesti uudelleen järjestämättä tietoteknisen vallankumouksen aikana. On kännyt, langattomat tietoverkot. Silti jokaisen edellytetään istuvan kuin tatti yhdeksästä viiteen. No sua se ei koske...
- Onneksi pian netti mahdollistaa face-to-face kommunkoinnin kaikkien kanssa. Silloin on sama vaikka makaisi sohvallaan missä päin maailmaa tahansa.
- Sähän oot menossa sinne Kaliforniaan. Mitä sä muka sieltä etsit?
- En mitään, mutta ehkä juuri sen vuoksi löydän.
- Vitut mitään löydät. Ja tuo pannunmyssyhomma alkaa rassaamaan mua yhä pahemmin. Jos esimies ei olisi antannut siihen lupaa sä olisit ollut katkaisuhoidossa jo aikoja sitten. Antaisin sulle ekana kirjallisen varoituksen, seuraavana päivänä passittaisin hoitoon ja kun et kuitenkaan menisi, antaisin kolmantena potkut perseeseen.
- Saisiko tuon kirjallisena? Lähettäisin sen heti työsuojeluvaltuutetulle.
- Turha sun kanssa on jankata. Jatka samaan malliin, mutta et sitten enää heilu Liukkosen luudan kanssa pihalla. Opiskelijat eivät kohta uskalla tulla tänne.

Vittumainen mies. Onneksi nousen Gamesvillen bingossa pisteilläni kolmannelle sijalle. Liukkosta ei vieläkään näy? Olisko vaikka tottauttanut uhkauksensa ja tappanut itsensä?

Some Wierd Sin

Sunnuntaina toivun erojen kauneudesta. Katson telkusta dokumentin amatsoneista. Joku amerikkalainen täti, joka kertoo olleensa tomera ja aikaansaapa liikenainen, on alkanut kypsällä iällä arkeologiksi. Hän on päättänyt ratkaista amtsonien arvoituksen. Hän on puhunut jonkun tv-yhtiön dokumentoimaan nerokasta salapoliisityötään, jossa Carlo Ginzburgin johtolankateoriakin jäisi toiseksi.

Kreikkalaisen tarun mukaan amatsonit olivat hevosilla ratsastavia naissotureita. He tulivat Mustanmeren takaa Etelä-Venäjältä taistelemaan kreikkalaisen sivilisaation kanssa. Nämä nomadit tappoivat poikalapset ja kasvattivat tyttövauvoista jättimäisiä taistelijoita. Miten he sitten pystyivät lisääntymään jää dokkarissa epäselväksi? Luulen heidän joukkoraiskanneen vangeiksi saamiaan miehiä. Parittelun jälkeen tämäkin hyönteiskuningatterien laji surmasi tarpeettomaksi käyneen tyhjiin imetyn uroksen ja paistoi tämän nuotiossa sapuskaksi.

Todistaakseen teorian saa umpihullu arkeologiämmä päähänsä matkustaa Mongolian aroille. Sieltä läytyy nomadeja. Hän ottaa dna-näytteen, josta paljastuu sen olevan lähes identtistä Etelä-Venäjän amatsonihaudoista löydettyjen luiden kanssa. Tämä todistaa amatsonien hallinneen maailmaa sivilisaation hämärässä rajamaastossa 2500 vuotta sitten! Tämä ei voi olla sattumaa, kuten ei sekään, että ihmisen ja simpanssin dna ovat lähes tulkoon nekin identtiset. Tähän ei tosin viitata, sillä se ei sovi raamiin. Mikään ei dokkarissa liity mihinkään, mutta koska ohjelmaan on pantu rahaa, pitää se editoida toimivan tuntuiseksi kokonaisuudeksi. Olen katsellut kaikilta mahdollisilta dokumenttikanavilta liian paljon dokkareita. Tiedän miten vähistä aineksista saadaan suomalaisiin täydellisesti uppoavaa kamaa sunnuntai-iltapäivän dokumenttipaikalle.

Käännän dokkarin jälkeen Teemalle. Sieltä tulee Dennis Potterin viimeiseksi jäänyt käsis "Kylmä Lazarus", jota hän väsäsi syöpäsairaana kuumeisesti ennen kuolemaansa. Siinä eletään vuotta 2368. Satoja vuosia syväjäähdytettynä olleen Lazaruksen aivot onnistutaan heijastamaan videotykillä seinälle. Los Angelesin johtava viideimperuimin pomoamatsoni kiinnostuu asiasta. Hänellä on seksiorjananaan puolialaston uros, jota hän kuljettaa kaulaan kiinitetytsä ketjusta tekemään itselleen seksipalveluksia. Ilmakehä on sökönä, Britannian jo aikoja sitten liitetty Amerikkaan, mutta että vielä tämäkin riesa on meitä kunnon miehiä tulevaisuudessa odottamassa. Ei tule olemaan helppoa.

Ennen kuin on aika nostaa kytkintä katson Hesarin verkkouutiset. Vihreät ovat julistautuneet femistipuolueeksi. Veteraani Ville Komsi on yrittänyt pistää hanttiin, mutta ei ole mahtanut raiskariamatsonilaumalle mitään.

Kaikkea kanssa, tuumin ajaessani hakemaan Ulriken töistä Mariansairaalasta. Menomatkalla käyn heittämässä Maisalle unipillereitä, koska hän ei ole saanut narkkipoikansa vuoksi viikkoon nukutuksi. Ulrike nukkuu ilman hermolääkkeitä. Hänen uniensa takainen todellisuus on minulle käsittämätön, mutta vapaapäivinään hän näyttää viipyvän niissä mahdollisimman pitkään.

Seuraavaksi suuntaan kärryn Teollisuuskadulle. Ajan parkkiin huoltoaseman viereen. Teollisuuskatu on hiljainen. Huorat häädettiin jo vuosia sitten mestoiltaan. Arto Melleri jäi vanhuksen ajaman auton alle näillä main, eikä enää koskaan kunnolla toipunut päähänsä saamastaan tärskystä. Pyörämies polkee viuhuen paikalle kilpa-ajajan vetimissä. Hän tulee takapenkille istumaan.

- Onko nimeä paperissa?

Annan hänelle kuiteilla täyttämäni kirjekuoren. Hän panee sen vyölaukkuunsa ja antaa minulle vastavuoroisesti kirjekuoren.

- Terveisiä Sergeiltä Moskovasta. Etköhän pärjää näillä siellä Amerikassa niissä tutkimushommissasi. Voi olla, että Sergei tulee tapaamaan sinua. Muista tuoda minulle niitä pyöräilykamppeita. Sieltä saa halvalla kaiken maailman fillarikaman.
- Lähetän sinulle maastopyörän osina kirjekuoressa. Säästyy tullit. Miten se sun kuntosi?
- Siinähän se. Jos vihulainen ajaa sinua takaa, hyppää pyörän selkään ja polje karkuun...
- Toivottavasti jaksat polkea.
- Kyllä minä jaksan. Terveisiä Kill Cityyn, pyörämies sanoo hyvästeiksi ja hyppää pyöränsä selkään kadoten täyttä höyryä Aleksis Kiven kadun suuntaan.

- Kuka tuo oli? Ulrike kysyy.
- Se oli leivän isän edusmies.
- En ymmärrä mitä sä oikein hommaat. Eipä tosin edes kuulu mulle.
- Tuossa on rahat. Lennät Nykin kautta sukuloimaan Bostoniin jouluksi. Hyvin tämä tulee menemään.
- Sun jutuissasi ei ole mitään järkeä. Ehkä se vetää puoleensa.

Lähdemme ajamaan kohti Etelä-Haagaa. Ajattelen Ulrikea hoitovälinelaukkunsa kanssa. Meillä tulee olemaan mukavaa. Musta paholainen, vihreä toukka, surraavat herkkien paikkojen kostuttajat. Sur-rur-rur. Jätän hänet kotitalonsa eteen.

- Terveisiä kotiväelle.
- Nähdään jos nähdään. Ehkä jouluostokset Nykissä venähtävät.
- Siinä tapauksessa mulla naama venähtää.

Jätettyäni Ulriken elämään elämäänsä ajan Kehäykköstä. Iggy Pop karjuu lupaavasti pienistä wierdoista synneistä autostereoissa. Asiat voisivat olla hullumminkin, ja tulevat taatusti olemaan. Jouluksi kotiin! Well, I never got my license to live...