Ihminen joka valitsee vapautensa sijasta turvallisuuden ei ole ansainnut vapautta eikä turvallisuutta. Että tämmöinen sitaatti sattui silmään pitkästyttävästä West Wing tv-jaarituksesta. Samaa kai ovat monet muutkin hokeneet, mutta suurin osa ei ole koskaan elämässään saanut todenteolla persettään kentästä. Ja ne jotka lähtevät maailman turuille ja toreille hoopoilemaan tuodaan takaisin konsulinkyydillä, sinkkiarkussa ja pakkopaidassa. Ei ole ihmisen elämä helppoo, kun tämä läpimediasoitunut hyvinvointivaltio syytää hänen kaaliparkansa täyteen ties mitä hupsutuksia.
Toki porukat ovat levällään pitkin maailmaa kuin laskiaispaskat, mutta tämä ei välttämättä enää tarkoita poissa olemista. On tämä netti, on mailit ja skypet, kännyköistä puhumattakaan. Ihminen joka valitsee vapauden ja ottaa mukaansa kännykän ja läppärin ei ole ansainnut kuin potkun perseeseensä. Piuhat irti, pöpit, mahikset alkavat parantua!
Panisinko tähän jonkun kivan kuvan? En mä viitsi, mulla on piuha maksamattomien nettilaskujen vuoksi ollut jo vuosia irti seinästä. Tästä katalasta tihutyöstä kantaa vastuun Suomen Akatemiaksi kutsuttu huijarisakki, joka ei mielestään ole velvollinen tukemaan minun perstaskussani kantamastani kännykäsätä nettiin lähettämiäni viestejä.
Ja Hesarin pääkirjoitussivulla haukutaan taas blogeja, joita saman aviisin tomittajat itsekin senttaavat. Jutusta puuttuu vain osoite blogiin, josta voi lukea kattavan analyysin siitä, miten blogi-idiotismi vaarantaa rationaalisen objektiivisen, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella omaksutun journalismin pyhät ikiperiaatteet... (Achtung Baby juuttui masiinaan, unohdin mitä olin sanomassa, piuhat irti vähän tuolta yläpäästäkin, nääs.)
Salilla suhisee. I´m Back (in Black)! My eyes are wide shut. Who the fuck needs eyes in this cyberworld where the only dreams worth of dreaming are microwaves. Ladies and gentelemen; we are floating in space.
