Waiting for the Sun

Selän parannuspuuhissa alkaa todellisuus ympäriltäni kadota. En erota päiviä toisistaan, eikä niissä ole edes mitään erottamista. Pimeää, märkää, samantekevää. Luin Digitodaysta jonkun senttarin äimistelevän nykyajan - jo hiipumassa olevaa - blogi-innostusta. On kuulemma uudenlaista yhteisöllisyyttä jonkun resupersesosiologin mielestä, kirjoittajan mukaan jokainen toivoo tulevansa salaisesti headhuntatuksi. Mielestäni tietokoneiden tuijottelun muuttumisessa arkipäivän keskeiseksi - ainoaksi? - sisällöksi on vain se ongelma, että siinä tulee selkä kipeäksi.

Kannatan näkemystä, että tulevaisuudessa fiksuimmat meistä - kuulunko heihin vai teihin? - alkavat tietoisesti rajoittaa netin käyttöä ja ylipäätään kaikkea aivosaastaa joka lyö joka tuutista vastaanottjan viisarit tukkoon. Kunpa vain oppisin nopeasti noudattamaan omaa näkemystäni, less is more and more is not enough. Joskus kauan sitten muistan olleeni jopa pitkästynyt tällaisina pimeinä marraskuun iltapäivinä. Nyt ei siitä ole pelkoa, ei toivoa. Vehkeet seuloo kamaa suodattimiin.

Entinen Iltasanomien päätoimittaja - joka joutui eroamaan levikin laskiessa - on väsännyt tutkielman suomalaisen lehdistön taantuvasta tulevaisuudesta. Kolmannes paperilehtien tähdistä joutuu kilometritehtaalla netin vyöryessä, mutta ansaintalogiikka ontuu. Jäljelle jääneet toimittajat keskittymään seulomaan valtavasta informaatiovyörystä kaman joka julkaistaan. Väsään kommentin:

Jussi Apila 15.11.2007 15:52 #
Peitilän analyysi on perinteiselle medialle tyly, mutta luettavissa jo meillä ja muualla. Jenkeissä ilmestyy Economist lehden (jolla on muuten myös tehokas, kattava nettijakelu tilaajilleen) mukaan viimeinen paperille painettu sanomalehti vuonna 2042. Jo nyt ne ovat kuihtumassa kooltaan ja paksuudeltaan, toimittajia pannaan jatkuvalla syötöllä pellolle.

Suomessa tullaan perässä, mutta tänä syksynä muutoksen syvyys on mennyt jakeluun. Netin kehitys on tosin tällä hetkellä niin nopeaa sisältöjen suhteen, että joka päivä pulpahtelee jotakin uutta. Erilaiset nettitelkut ovat jo nähtävillä, mm. Joost ja Miro sekä vaikkapa Ylen tarjonta. Taidankin seuraavaksi iskeä tietsikan piuhalla taulutelevisioon, kuten minua fiksummat ovat jo tehneet...

***

Vaikka uutismatto onkin tasaisen sumeaa kuin sinileväpuuro, joskus tulee mukavia pikku-uutisia. Hovioikeus tuomitsi sakkoihin Iltasanomien kuolleen päätoimittajan. Tässä riittää äimistelemistä, vaikka enemmän ihmetystä heräisi, jos ihmiset tietävät millaisella tietohallinnolla oikeuslaitoksemme operoi:

Faktaa oikeuslaitoksestamme!
Jussi Apila | 16.11.2007 20:15

Suomen oikeuslaitos on pahasti jäänyt ajan kelkasta erilaisten sähköisten tiedostojen kehittämisessä. Kuolleen saama sakkotuomio on vain yksi osoitus tästä. Oikeuden sekoilua kuvastaa mm. se, että joka päivä käräjäsaleissa törmätään siihen, että rikosrekisteritiedot laahaavat jäljessä, eivätkä kerro syytetyn saamia tuomioita kuin vasta kuukausien viiveellä.

Hyvin monesti käräjätuomari kysyy, "etteihän ole mitään muuta uutta rekisteriin tullut" ja tyytyy syytetyn kielteiseen lausumaan. Mutta sellaisiakin tapauksia on sattunut, että syytetty kertoo saaneensa aikaisempien lisäksi uusia tuomioita, joita ei ole edes kirjattu rikosrekisteriin. Onpa sekin nähty, että jo vuosia sitten syytetyn saama vankeustuomio on jäänyt kirjaamatta rikosrekisteriin.

Eli Suomen oikeuslaitos toimii tietojärestelmiensä osalta takaperoisesti ja sekavasti. Ei olisi mikään konsti keskittää rikosrekisterien hallintaa samalle taholle. Tämän itsestään selvyyden estää käsittääkseni vanhat reviirirajat, joista ei oikeuslaitoksessa ole kyetty pääsemään eroon.

Maailma on muuttunut, rikollisetkin, mutta oikeuslaitos on ainoastaan jämähtänyt tässä ja muissakin (esim. talousrikososaamisen suhteen) tiukasti menneisyyden käräjäkiville.

***

Täällä Pöxymäessä ei myöskään olla yhtä naiveja hätäkeskusten suhteen kuin maamme oikeuskansleri, joka elää ilmeisen ulkona ns. päivän politiikasta, jossa ei juoppoja ja sairaita ole tärkeämmän tekemisen lomassa aikaa kuljetella:

Tuttua huttua
Jussi Apila | 21.11.2007 17:59

Jos oikeuskansleri vaivautuisi soittamaan milloin tahansa hätäkeskukseen jutussa mainitun kaltaisesta asiasta, saisi hän luurin korvaansa. Ainakaan Helsingissä ei enää aikoihin ole katsottu olevan varaa satsata perusinfraan ihmisten hädän ja hengen ollessa kyseessä.

Hätäkeskus toimii yhtä takaperoisesta alkuperäiseen tehväänsä nähden kuin terveyskeskus; pyrkii kaikin keinoin osoittamaan soiton olevan turhan ja soittajan syyllistyvän kikkailuun ja virkamiesten harhauttamiseen.

***

Selkäni on reistaillut jo useamman kuukauden. Nyt se alkaa pikkuhiljaa tulla kuosiin. Terveydenhoitojärjestelmästämme en millään löydä mitään hyvää sanottavaa. Kuntaliiton ja sisäasianminsiteriön palvelujärjestelmää pohtivat kepuvirkamiehet väsisivät suojatyöpaikoistaan kirjoituksen Hesariin, jossa he vastustavat nykyisen kunnallisen terveydenhoidon valtiollistamista. Pöllöt ovat pöllöjä, mutta en malta olla kommentoimatta:

Missä pihvi?
Jussi Apila | 18.11.2007 19:43

Kietäväinen on Kepun poliittinen valinta Kuntaliiton johtoon. Kepun etu on venyttää kunta- ja palvelurakenteen uudistusta hamaan tulevaisuuteen. Mitään olennaista parannusta ei kuntien palvelutoimintaan ole saatu, vaikka Kietäväisen porukka on viimeiset 15 vuotta uhkunut julkisuuteen muutosvalmiuttaan. Tällä on ilmeisen onnistuneeesti hämärrytetty, että kuntien ja valtion välisen rajan iänikuinen vatvominen ei johda lopulta muuhun kuin koko kuntakentän konkurssiin. Tämän vuoksi Sailaksen sakki ei ole jaksanut edes ärähtää Kuntaliiton lobbaustouhuista, sillä niiden väistämätön ja jo meneillään oleva tulos on pienten kepu kuntien pistäminen yhteen läjään.

Kuntaliiton ja sisäasianministeriön edustajien kirjoituksessa toistetaan vanhoja kliseitä kuorrutettuna onttoja fraaseja syytävällä semanttisella hälinällä. Jos kirjoituksen lukee tarkasti huomaa, ettei siinä oikestaan sanota mitään konkreettista. Ihan sama mitä tyypit suojatyöpaikoistaan laukoo, mutta huolestuttavaa on ettei väestön vanhetessa haluta terveyspalvelujen kohdalla nostaa kissaa pöydälle.

Jos kerran valtio ei kelpaa terveyspalvelujen tuottajaksi, eivätkä kunnat siihen pysty, pannaan järjestelmän nimeksi "kuntavaltio". Näin päästään näistä iänikuisista kansalaisten älyä aliarvioivista laatikkoleikeistä tarkastelemaan järjestelmää kokonaisvaltaisesti. Nykymeno johtaa täystuhoon kustannusten karatessa, palvelujärjetelmä on massaamme hajanainen ja hoitoketjut eivät pelaa, sairaat jäävät vaille oikeanaikaista hoitoa.

Nyky-Kepu harjoittaa kannattajiinsa nähden kummallista politiikaa; Vanhanen on rintamassa laulamassa maamme maataloutta suohon, Kietäväinen tunaroi kepulaiset silppukunnat kumoon. Jos kysymyksessä ei olisi terveyspalvelujen kohdalla ihmisten henki ja terveys voisi kepulle toivottaa yleisen edun nimissä; jatkakaa samaan malliin, suunta on oikea!

****

Aikaisemmin eräät nettiviisaat varoittivat ihmisiä kirjoittamasta mitään harkitsematonta nettiin, jotta sitä ei kaivettaisi esimerkiksi työpaikan hakemisen yhteydessä esiin. Teknisen korkeakoulun internet professuurin haltija ennusti lisäksi koko netin kaatuvan vuonna 2006. Molemmat ennustukset ovat harhamielisten eukkojen horinaa. Netti ei voi kaatua, sillä ei ole mitään hermokeskusta. Ja sama mitä sinne syöttää, matskua tulee miljardein artikkelien yms. verran päivittäin. Nothing matters but the Google!

Miltähän tuntuisi elää viikko omissa oloissaan avaamatta nettiä, vastaamatta kännyyn? Luultavasti aika surkealta. Huvitamme itsemme henkiin...