Tosi hyvä kertomus, ala Thani kirjailijaksi. Olen näitä sun juttuja lueskellut tänä vuonna kun nilkka meni poikki ja täytyypä sanoa, että hyviä tarinoita ovat olleet ja ennen kaikkea se lämmittää, että yläkopasta löytyy myös ns. älliä. Mitä sä Thani oot aikaisemmin tehnyt työksesi kun englannit ja muut sujuu kuin itsestään?
Mullakin meni nenä vuonna 1991 murskaksi Covent Gardenin metroasemalla. Olin kännissä menossa metroon kun porukka alkoi juosta junan tullessa. Säntäsin perään ja syöksyin turvalleni portaikkoon. Tajut kankkaalle ja heräsin kun valvontakamerasta tapahtuneen nähneet vahdit kantoivat ambulanssille. Nenä paikattiin ja koska en ollut kuollut, kiitin kavereita ja lähdin taksilla nukkumaan hotelliin.
Seuraavana päivänä matkustin konferenssiin Walesiin ja nenä oli kuin norsulla. Llangollenin pormestari kysyi vastaanotolle tullessani, että mitä nenässä? Kerroin pelanneeni jalkapalloa. Äijä nauroi, joo "rugbya varmaan oot" pelannut. Mutta paha sai palkkansa kun skottilaiset sopeuttamisohjelmassa olleet nuorisorikolliset antoivat minulle Skotlannin virallisen pinssin kekkereissä. Tajusivat kai ahdinkoni....
Näitä vammautumisia kännissä on itsellenikin sattunut, ja ikävä kyllä myös jonkin sortin blackouteja. Itse löydän syyn ihan oman kopan kiemuroista, mutta tällä päällä on pärjättävä.
3/24/2009
Sanfran Flower Power Meets Chinese Spies
Tuolla San Franciscossa olin pari vuotta sitten. Ja toki kävin Castrossa - maailman homojen pääkaupungissa - vaimoni kanssa. Oli erikoista sateenkaariporukkaa liikkeellä. Menimme baariin paukuille ja paikka oli tietysti homobaari. Ei ne mitään ehdotelleet, mutta poistuimme sieltä koska vaimoni mielestä siellä "haisi paska". Jatkomme siitä Missioniin, jossa elon ja olon kurjuus Amerikassa kävi enemmän kuin selväksi; tosi tylyä sakkia pilvin pimein ja kovanyrkkinen vaimonikin säikkyi crackneekereiden tehdessä ehdotuksia diileistä. Kerjäläisiä oli Sanfranissa enemmän kuin Suomessa ihmisiä. Mutta pahin mesta on Los Angelesin downtown öiseen aikaan. Siellä hortoilee ostoskärryineen 10.000 koditonta. Oli vähän vittumaista siellä kulkea, vaikka ei nekään mitään tehneet.
Austinissa olen kapakkakadulla pyörinyt. Ja siellä Teksasissa meno oli huomattavasti rauhallisempaa kuin Sanfranissa ja L.A:ssa. Pollarit tekivät tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä: Lähdet nyt taksilla hotelliin, tai sitten lähdet putkaan. Hyvä palvelu, hyvä meininki.
Ja lasiin sain jotakin tippoja pari viikkoa sitten ihan täällä stadissa lähikuppilassa ja himassa jahtasin pikku-ukkoja jotka olivat naamioituneet kiinalaisiksi koko yön. Vaimoni mielestä tässä ei tosin tarvita yleensä edes mitään tippoja, vaan öisin mulla on herkästi muutenkin täysi meininki meneillään. Viimeksi viime yönä, jolloin kukat olivat vakoojia, jotka juonivat pääni menoksi.
Austinissa olen kapakkakadulla pyörinyt. Ja siellä Teksasissa meno oli huomattavasti rauhallisempaa kuin Sanfranissa ja L.A:ssa. Pollarit tekivät tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä: Lähdet nyt taksilla hotelliin, tai sitten lähdet putkaan. Hyvä palvelu, hyvä meininki.
Ja lasiin sain jotakin tippoja pari viikkoa sitten ihan täällä stadissa lähikuppilassa ja himassa jahtasin pikku-ukkoja jotka olivat naamioituneet kiinalaisiksi koko yön. Vaimoni mielestä tässä ei tosin tarvita yleensä edes mitään tippoja, vaan öisin mulla on herkästi muutenkin täysi meininki meneillään. Viimeksi viime yönä, jolloin kukat olivat vakoojia, jotka juonivat pääni menoksi.
3/19/2009
My Worst Journeys
Mä en mene enää ikinä Kanarialle, se on saletti. 6 vuotta sitten matkustin 2 viikoksi Las Palmasiin ja vedin jo koneessa niin kovat kännit, että mut kannettiin suoraan kentältä sairaalaan. Sieltä päästyäni sama meininki jatkui; sammuin kuulemieni selitysten mukaan keskelle katua ja koska matkavakuutus oli voimassa kärrättiin mut taas lasarettiin, josta mulle ei jäänyt kummallakaan kertaa mitään mielikuvaa.
Kun vähän tokenin kirjoittelin kaikenlaisia sairaalakuitteja, joilla sairaala putsasi vakuutusyhtiön meikäläisen sijasta. Meikäläisen putsaisi keskellä yötä Las Palmasin uimarannalle pesiytyneeseen pummi- ja narkkarilaumaan kuulunut nainen, joka näki mun laskevan euroja ja juoksi ohi napaten about 1000 eukkoo matkaansa ja katosi yön pmeyteen. No ei se mitään, hain seinästä lisää rahaa ja Catalina yms. aukion ravintoloitisija oli jokun kepin kanssa vastassa kun meikä tuli ottaan aamulla viinoja, olin kuulemma riehunut siellä siihen mallin. Onneksi hotlan viereisen kapakin omistaja oli hyvä ihminen ja pisti kaljastoben heti pöytään kun näki meikäläisen tulevan aamulla heräilemään.
Kaksi viikkoa täyttä sumua. Kerran ajoin parin suomalaisen tyypin kanssa vuokratulla autolla pahamaineiselle Playa des Inglesille, siellä oli hiekkaa ja siellä olisi varmaan ollut paljon mukavampi törttöillä kun siellä ei olla niin tiukkapipoja kuin Las Palmasissa. Jamppa Tuominenkin kuulemma siellä asusti viime aikansa veneen alla ja viinaa oli piisannut...
Mutta Las Palmasiin en matkusta enää ikinä, vaikka Irwinillä on se tajuttoman hyvä biisikin siitä, jossa ukko säästi ja sai lopulta bungalowin Las Palmasista.
Pietarissa tuli myös vaikeuksia kun olin hotellissa änkyräkännissä vuonna 2002 heinäkuussa. En päässyt koko aikana hotellista ulos, niin kovasti juottivat mulle länsimaisia kalliita viskejä. Tuleva vaimoni hankki oman huoneen noin 2 tuntia saapumisemme jälkeen kun näki eka kertaa meikäläsitä talutettavan sukkasillaan kahden virkailijan avulla huoneeseen.
Suomen asemalla hän oli sitten junan lähtiessä takaisin stadiin nähnyt meikäläisen tulevan viime hetkellä ja panevan maaten laiturille kun ei jalat enää kovan turisteeraamisen jälkeen kantaneet. Hän oli selittänyt asian konnarille joka oli vodkaturisteihin tottunut ja kantoi minut jollakin opilla diplomaattivaunuun lepäämään. Riihimäellä heräsin ja tajusin että eipä ollut hääppö mesta se Pietari.
No pari vuotta sittten kävin siellä vaimon kanssa uudestaan. Nyt siellä oli parempi meininki. Tuli kierrettyä nämä ermitaasit, iisakin kirkot, nevski prospektit sun muut. Hyviä kapakoita ja ruokaloita pilvin pimein ja meno jatkuin läpi yön. Kukaan ei edes keikannut, vaikka otimme lennosta niitä paikallisten ladan rämiä, jotka veivät halvalla minne tahansa.
Ainoa häiriö oli että sain metrossa sakot kun kuvasin videokameralla, oli kuulemma vastoin lakia. Sakko oli 3 euroa, joten maksoin sovinnolla, sillä oli miliisin tilin keräämispäivä ja olin saanut varoituksen että kandee heti maksaa tai homma voi tulla todella kalliiksi ja joutua Siperiaan kuokkimaan suota. Pietariin menen takuulla jos henki ei heitä, mutta Las Palmasiin en koskaan.
Burman pääkaupunkiin Rangooninkaan ei mieli tee, siellä on jotenkin ankea meininki. Salaisen poliisin tyypit koko ajan seuraamassa ja urkkimassa minkä sortin vakooja olen ja minne se kauan odotettu jenkkien maihinnousu Myanmariin tulee, jonka pelossa siirisivät pääkaupunginkin viidakkoon rannikolta. En mene ennen kuin alkavat ihmisiksi ja pistävät juntan tyypit lukemaan tiilenpäitä!
Kun vähän tokenin kirjoittelin kaikenlaisia sairaalakuitteja, joilla sairaala putsasi vakuutusyhtiön meikäläisen sijasta. Meikäläisen putsaisi keskellä yötä Las Palmasin uimarannalle pesiytyneeseen pummi- ja narkkarilaumaan kuulunut nainen, joka näki mun laskevan euroja ja juoksi ohi napaten about 1000 eukkoo matkaansa ja katosi yön pmeyteen. No ei se mitään, hain seinästä lisää rahaa ja Catalina yms. aukion ravintoloitisija oli jokun kepin kanssa vastassa kun meikä tuli ottaan aamulla viinoja, olin kuulemma riehunut siellä siihen mallin. Onneksi hotlan viereisen kapakin omistaja oli hyvä ihminen ja pisti kaljastoben heti pöytään kun näki meikäläisen tulevan aamulla heräilemään.
Kaksi viikkoa täyttä sumua. Kerran ajoin parin suomalaisen tyypin kanssa vuokratulla autolla pahamaineiselle Playa des Inglesille, siellä oli hiekkaa ja siellä olisi varmaan ollut paljon mukavampi törttöillä kun siellä ei olla niin tiukkapipoja kuin Las Palmasissa. Jamppa Tuominenkin kuulemma siellä asusti viime aikansa veneen alla ja viinaa oli piisannut...
Mutta Las Palmasiin en matkusta enää ikinä, vaikka Irwinillä on se tajuttoman hyvä biisikin siitä, jossa ukko säästi ja sai lopulta bungalowin Las Palmasista.
Pietarissa tuli myös vaikeuksia kun olin hotellissa änkyräkännissä vuonna 2002 heinäkuussa. En päässyt koko aikana hotellista ulos, niin kovasti juottivat mulle länsimaisia kalliita viskejä. Tuleva vaimoni hankki oman huoneen noin 2 tuntia saapumisemme jälkeen kun näki eka kertaa meikäläsitä talutettavan sukkasillaan kahden virkailijan avulla huoneeseen.
Suomen asemalla hän oli sitten junan lähtiessä takaisin stadiin nähnyt meikäläisen tulevan viime hetkellä ja panevan maaten laiturille kun ei jalat enää kovan turisteeraamisen jälkeen kantaneet. Hän oli selittänyt asian konnarille joka oli vodkaturisteihin tottunut ja kantoi minut jollakin opilla diplomaattivaunuun lepäämään. Riihimäellä heräsin ja tajusin että eipä ollut hääppö mesta se Pietari.
No pari vuotta sittten kävin siellä vaimon kanssa uudestaan. Nyt siellä oli parempi meininki. Tuli kierrettyä nämä ermitaasit, iisakin kirkot, nevski prospektit sun muut. Hyviä kapakoita ja ruokaloita pilvin pimein ja meno jatkuin läpi yön. Kukaan ei edes keikannut, vaikka otimme lennosta niitä paikallisten ladan rämiä, jotka veivät halvalla minne tahansa.
Ainoa häiriö oli että sain metrossa sakot kun kuvasin videokameralla, oli kuulemma vastoin lakia. Sakko oli 3 euroa, joten maksoin sovinnolla, sillä oli miliisin tilin keräämispäivä ja olin saanut varoituksen että kandee heti maksaa tai homma voi tulla todella kalliiksi ja joutua Siperiaan kuokkimaan suota. Pietariin menen takuulla jos henki ei heitä, mutta Las Palmasiin en koskaan.
Burman pääkaupunkiin Rangooninkaan ei mieli tee, siellä on jotenkin ankea meininki. Salaisen poliisin tyypit koko ajan seuraamassa ja urkkimassa minkä sortin vakooja olen ja minne se kauan odotettu jenkkien maihinnousu Myanmariin tulee, jonka pelossa siirisivät pääkaupunginkin viidakkoon rannikolta. En mene ennen kuin alkavat ihmisiksi ja pistävät juntan tyypit lukemaan tiilenpäitä!
3/08/2009
Lost in Communist Disneyland
Laos is boring. People over there are greedy, hotels overpriced and roads pumpy. So iIskipped it and flew form Phnom Penh to Saigon which shocks and shakes. Now I am in Nah Trang by the South China Sea. This is a communist turist ghetto where I may last some days before I continue to Swiss Alps of Vietnam, Dalat. No probs, no worries, no nothing.
2/22/2009
Happy Herb People of Phnom Penh
I am now here in Phnom Penh. Nice place to chill out. Soon I am heading to Shinoukville at the former Indochinian Riviera. Tell folks back home; I'm just doing fine.
1/22/2009
1/14/2009
Way Out East
CloverTV´s road crew is going to visit South Eastern Asia from February to April. Now I am busy with my interplanetary studies inside my head. I´ll catch you later in Phnom Penh!
Hi Seppo
so you booked 2 std room from 19.02.09 til 24.02.09 right ,? if you need pick up for you just tell me your flight number and your arrive we will go to pick up you free.
i hope to see you soon,
bona,
Hi Bona,
I am arriving by Air Asia flight FD3616 from Bangkok to Phnom Penh 19.02 16.20. I need a pick up from airport to hotel. I´m glad that you can arrange that.
See you in next month,
Seppo
Hi Seppo
so you booked 2 std room from 19.02.09 til 24.02.09 right ,? if you need pick up for you just tell me your flight number and your arrive we will go to pick up you free.
i hope to see you soon,
bona,
Hi Bona,
I am arriving by Air Asia flight FD3616 from Bangkok to Phnom Penh 19.02 16.20. I need a pick up from airport to hotel. I´m glad that you can arrange that.
See you in next month,
Seppo
12/29/2008
12/20/2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
