No More Standing Rooms

Yksi syy voisi olla siinä, että nykynuoriso ei enää halua vanhempiensa tavoin tungeksimaan ankeille festarialueille, joissa ei näe ellei rynni massan keskellä eteen, vessat ovat saastaisia ja teltoissa ei yövy kuin tosi partiolainen nykypäivänä.

Eli ehkä elämäntavan muutos alkaa näkyä laman ja järjettömien lippujen hintojen ohella ferstarien yleisömäärissä. Lisäksi ennen ei ollut varaa matkustaa ulkomaille nykytapaan, vaan oli mentävä sinne minne vähät rahnat riitti katsomaan mitä nyt sattui olemaan tarjolla. Lisäksi alle parikymppisistä valtaosa on nettikansaa, jolle festareita on vielä vaikeampi kaupata, telkkarikin tuntuu olevan mesen ohessa kevyttä kansanperinnettä.

Itse kävin Suvilahdessa katsomassa tänä kesänä Flaming Lipsit, muut Pitkän Kuuman Kesän sunnuntain aktit jätin sovinnolla väliin. Sama juttu Tukholmassa, jossa meikäläiselle kelpasi 3.7. vain illan päätähti Thåström. No ikääkin alkaa olla, eikä selkäkään kestä tuntikausien seisomista ja jonottamista kaljalle ja kuselle.

Kraftwerkin liput myinkin juuri samasta syystä, sillä jatkossa keskityn pääasiassa istumapaikkoja sisältäviin keikkatapahtumiin. Liput tällä hetkellä Laurie Andersoniin&Lou Reediin ja Massive Attackiin. Thanks but no thanks seisomapaikkakonserteille!