God Diaries

LEO

October 31, 2007 -- Sometimes the best way to deal with a worry is to pretend it does not exist and that is certainly an option you should consider today. Another is to take what is bugging you and compare it to the kind of problems that other people have to struggle with. A bit of perspective will help you to feel better. (New York Post)

Siinä se, jälleen kerran, kaikki mitä elämässä tarvitaan. Horoskoopit ovat viime aikaisten tutkimusten mukaan yhtä luotettavia tulevaisuuden ennustajia kuin ns. tieteelliset menetelmät, jotka päivä päivältä haiskahtavat yhä slummahtaneimmilta rationaalisuuden nimissä harjoittamine pseudotieteineen. Tosin tiukan paikan tullen luulen pärjääväni päivän, pari ilman horoskooppiakin.

Selkä ei ota parantuakseen, eikä viinakaan ole auttanut wanhan sananlaskun lupaamalla tavalla. Saunaakin on kokeiltu, tervan on EU luokitellut ympäristömyrkyksi. Kävin pitkästä aikaa Pöxymäen baarissa ottamassa wiinahoitoja ja nauttimassa Luis Bunuelin ylistämästä tyhjien baarien estetiikasta.

Siitä ei tietenkään paljon mitään tullut. Pastori oli ryypännyt perintönsä ja päätynyt Kuuban sijasta työkkärin lähettämänä rakennussiivoojan hommiin. Ne eivät kuitenkaan oikein sovi hänen polvilleen, joten hän joutui yhden päivän uurastuksen jälkeen jäämään sairaslomalle. Tässä ei ole mitään kummallista, vaan outoa ja aikakirjoissa paikan ansaitsevaa on, että työvoimatoimisto on todistettavaksi löytänyt oikein työpaikan helsinkiläiselle pitkäaikaistyöttömälle avoimelta sektorilta.

Kala-Jussi näyttää pornokuvia kännykästään heilastaan, tekee näin joka kerta häneen törmätessäni. Kauppahallissa butiikkia pitävä ihmettelee kun en ole vieläkään lupausteni vaistaisesti käynyt ostamassa sieltä dr. Muzan kanssa herkkuja. En kehtaa kysyä mistä päin maailmaa herkut ovat kotoisin?

Entinen kuntapamppu on pätkähtänyt turvalleen tupakkaterassilla ja istuu pää veressä odottamassa kotiinkuljetusta. Koska hänellä housut valskaavat peräpuolelta, ei uusi baarinpitäjä suostu kuskaamaan enää häntä.

Ja toden totta; Pöxymäen baarissa on uusi vietkong pariskunta pyörittämässä pikkubisnestä. Entinen otti lupaustensa mukaan jalat alleen ja häipyi Los Angelesin liepeille. Siellä häntä odotti suuri vietnamilaisyhteisö ja raivokkaat maastopalot.




Toivuttuani ulkomaailmaan tekemästäni interventiosta huomaan yhä enemmän kannattavani less is more -ihmisiä. Näitä aikakautemme kannalta omituisia tapauksia, jotka eivät roiku netissä, puhelimessa, eivätkä missään ja ovat ylpeitä vammastaan.

Taloussanomien mukaan on syntynyt uusi eliitti, joka erottautuu hylkimällä aikakauden keskeisiä sähkövempaimia, kuten tätä rankasti ylimainostettua hypetysjuttua Facebookia, jonka laskennallinen markkina-arvo on kohta Googlen luokkaa. Erona ainoastaan, että Facebookilla ei tosipaikan tullen mitään tee ja mainokset siihen myy kalliilla siivun Harvardin nörteiltä ostanut Microsoft.

Juuri kun syön tonnikalaleipää soi ovikello. Katson silmästä ja näen niiden palanneen. He ovat käyneet ennenkin. Mutta nyt avaan ensikertaa oven Valtakunnansalin lähettiläille.

He esittelevät minulle Vartiotornin kertovan miten tulla onnelliseksi. Minä kerron heille yksityiskohtia säästämättä selkäni olevan kipeä. He ojentavat lehden ja minä lupaan maanikon kiihkollani lukea sen kannesta kanteen, jotta oppisin jälleen onnelliseksi. Jumalan lähettiläät poistuvat kyyneleet silmissään saamastaan positiivisesta vastaanotosta. He eivät eläneet turhaan.

Kun vertaan horoskoopin esittämällä tavalla elämääni Pöxymäen ikuisten noursukukkuloiden taapertajiin, en ymmärrä mitään, paitsi ettei tämä munkaan juttu ihan pahimmasta päästä ole.

Herra antaa, herra ottaa, joskus jokaista ottaa koppaan.