11/02/2006

Goodbye Yellow Brick Road




Onhan tässä ollut kiivas syksy, tuumaan paetessani kamat kainalossa Pöksymäen baarin aamukaraokesta helvetin enkelit ja lesanderitarjoilija kintreilläni odottavaan invataksiin. Käsken kiihdyttämään sivilisaatiohistorian asettamista rajoitteista huolimatta nasta laudassa lentokentälle. Lunta vihmoo niin maan perkeleesti, bussit sutivat pysäkeillä tyhjää, Tallinan kantosiivet makaavat siipi maassa satamissa, pakkanen paukuttaa, ämmät heiluttavat nyrkkejään ohikiitävälle taksille, juopot makaavat penkassa kuin enkelit eteisessä. Aika mesta, aika mesta, mietin mennyttä kesää ja syksyä. Mutta leikki leikkinä ja sormi pois perseestä; nyt on aika lennellä huis helvettiin tästä kylästä.

Soitan Charles de Gaulle´lta naistutkijaksi kutsutulle vanhalle piialle ja annan tieteellisen testamenttini:

- Se on ihan hevonvitun touhua! Ei järjen hiventä missään, mutta pitäkään disurssinne, konkurssinne, impotensinne, lapsenuskonne. Ei kai sillä hyvinvointivaltiolla ole ennen crash landingia muutakaan mahdollisuutta. Ja Suomen Akatemian maksamia tutkimusennakkoja en palauta, tulkaa hakemaan Kultaisesta Kolmiosta jos uskallatte!

Saatuani vihoviimeisen luurin korvaani menen kittaamaan absinttia yläkerran club privée´hen. Stripparit nytkyttävät, businessmiehet kuolaavat, tarjoilijat kantavat selkä vääränä kallista samppakaljaa pöytiin. Kiskaisen muutaman pullollisen kiduksiini ja ryntään lähtöportille. Lähetän raportin lahjakkaalle Anu L:lle: " Matka etenee kuin koneuni. Olen takaisin tuossa tuokiossa, käyn hoitamassa kamulleni Speedy M:lle - olenhan muistanut mainita hänet? - pari pikkupalvelusta. Tulen sitten, jätä avaimet eteisen maton alle. Osta mäyräkoira, pliis!"

Air Francen startatessa oloni muuttuu huteraksi, peräti kehnoksi. Olisikohan aamulla ottamani antabus poretabletti alkanut vähitellen vaikuttaa? Testaan asian juomalla pullollisen Ballantines viskiä, ja asia on totta tosiaan täsmälleen näin. Siirryn sovinnolla seuraavaksi barbituraatteihin saadakseni kylkiluitani vasten takovan pumppuni rauhoittumaan. Tujut on lääkkeet jo lähtöpeleissä, tuumin vaipuessani koomaan koneen suihkuttaessa lentopetroolia edessä avautuvaan Aasian ilmakehään. Welcome to the Jungle, laulavat Gunnarit läpöissäni pääni räjähtäessä tuttuun reissutyyliinsä.

2 kommenttia:

Peikko kirjoitti...

Pistä Burma kondikseen ja tule takaisin jatkaaksesi kesken jäänyttä asiaa Lovackin kanssa. Alfa-naaras Nådesta yrittää sen aikaa pitää huolta rakkaasta lapsuuden -ystävästään. Nyt on tosi kyseessä.

jussi apila kirjoitti...

Hi there Peikko in seaside town of Naantali in soutwest Ninland! I have here in the middle of nowhere some thinks to do for my old pal Speedy M. After that; I;ll be back! Take care.