2/20/2013

Too Many Words

Blogit katoavat vinhaa vauhtia historiaan. Ne ovat liian hitaita ja pitkiä. Kukaan ei jatkossa tarvitse 140 merkkiä enempää asiansa esittämiseen. Facebookin on liian rönsyilevä. Jatkossa Twitter rulettaa! Vaikka olemme taas härmässä pari vuotta jäljessä.

Vaikka tykkäänkin vanhoista paperikirjoista, joita saa nykyään ilmaiseksi kirjaston kierrätyslaatikoista ja kuolinpesien divareista, olen vähitellen alkanut räpläämään tätä iPhonea pitkin päivää. Itse asiassa minulla on 2 älypuhelinta käytössä. Näillä kuuntelen Economostin ja newyorkilaisia radiokanavia kuskatessani koiraa aamuin illoin. Spotifystä tsekkaan uudet levyt. Mutta ennen muuta kuuntelen 70-luvun progea.

Vaikka elämässäni on kaikkea liikaa, aion toki mennä taasen kolmeksi päiväksi Flow festareille. Nick Cave, Kraftwerk ja sata muuta kompensoivat ylihintaiset viinat ja sapuskat. Mutta pääsääntöisesti tämä puhelin ja 60 tuumainen telkku riittävät enemmän kuin hyvin. Eikä tämä jää tähän. Viimeistään parin vuoden kuluttua ostan 80 tuumaisen telkun ja lisää älypuhelimia. Tabletit vielä menettelee, mutta kannettava alkaa olla liian jämy peli matkassa kuljetettavaksi. Adios Amigos!

2/15/2013

Jyrki Katainen - Enemy of the Finnish Welfare State

Kevättä ilmassa? Pitkästä, pitkästä aikaa näen syytä ottaa osaa poliittiseen debattiin Hesarin verkkokeskustelussa kommentoimalla pääministerimme pelaamista kaksin kortein: Pöxy 11:02 Uunituoreen Economistin mukaan Suomen työvoimakustannukset ovat nousseet eniten euron olemassa olon aikana siihen kuuluvista maista. Suurin syyllinen tähän on Jyrki Katainen itse. Ennen vuoden 2007 vaaleja hän lupaili löysiä puhuen mm. roimia palkankorotuksia sairaanhoitajille. Tästä johtuen julkinen sektori tuli palkkakehityksen johtajaksi ja työvoimakulut lähtivät rajuun nousuun. Politiikan lyhyttä perspektiiviä kuvaa, ettei kukaan nosta em. asiaa esiin nyt kun samainen Katainen vaatii työmarkkinoille erilaisia leikkauksia yms uhkailemalla muuten koko kansan saavan kärsiä. Eli Kataisen johtama hallitus pyrkii kursimaan takaisin Kataisesta itsestään johtuneen kustannusten nousun työmarkkinoilta ja veronmaksajilta. Koska julkinen sektori elää yksityisen sektorin veroilla, tulisi Suomessa Britannian tapaan lailla rajata palkkojen nousu julkisella sektorilla tietyksi ajaksi korkeintaan 1 prosentiksi vuodessa. Tämä leikkaisi tehokaasti työvoimakustannusten kasvua. Muutenkin valtion ja kuntien työntekijöitä tulisi sanoa irti kuten tapahtuu tällä hetkellä yksityisellä sektorilla ja ohjata heidät yksityisen sektorin palvelukseen, jos sinne kelpaavat. Kuntauudistus on tässä tärkein ase. Mutta Katainen voisi itse osallistua vaatimiinsa talkoisiin esittämällä solidaarisuudesta yksityiselle sektorille esimerkiksi 10 prosentin vähennystä pöhöttyneen valtion työntekijöistä olemassa olevan sopeuttamisohjelman lisäksi. Näin hän panisi itsensä likoon, eikä vain vyöryttäisi suurelta osin omista löperöistä puheista johtuvan tilanteen ratkaisua työmarkkinajärjestöille. Eli Katainen voisi johtaa Niinistön esittämään tapaan joukkoja edestä, eikä piiloutua toisten selän taakse. Sama venkoilu näkyy myös Kataisen ja Stubbin haluttomuudesta avoimen rehellisesti arvioida EU:n budjettineuvottelujen tulosta Suomen kannalta edut esiin tuoden suhteessa kuluihin ja haittoihin. Ryhtiä Jyrki Katainen! Porvaripolitiikka kehiin myös kokoomuksen taholta! ************** Ja näköjään wirtaa piisaa, joten kommentoin myös maamme asuntopolitiikkaa stadissa asuvan näkökulmasta Timo Juurikkalan kolumniin: Jussi Apila Hyvä kolumni. Siitä kuitenkin unohtui, että maassamme asuvista 190.000 ulkomaalaisesta puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2030 heitä ennustetaan olevan 300.000 ja saman kehityksen jatkuessa pääkaupunkiseudulla 150.000. Näin ollen taistelu kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista kovenee koko ajan. Näkisin että valtion tulisi em. faktat huomioon ottaen suunnata erityistä tukea pääkaupunkiseudun vuokra-asumiseen myös tältä kannalta katsottuna. Maahanmuuttajien levittäminen tasaisemmin eri puolille Suomea ei liene realistinen vaihtoehto työpaikkojen pakkautuessa yhä enemmän tänne etelään. ************** Nyt voinkin sitten jälleen käydä sotimaan ylitse pursuavaa kirjakaapistoamme vastaan ja roudata kasillisen Malmin kirjaston kierrätyslaatikkoon. Aamulla jo lenkillä koiran kanssa Vantaanjoella aloitin uuden Economistin kuuntelemisen audiona. Koiraa kuskatessa sen voi suht vaivatta kuunnella kannesta kanteen, lukea viikossa sataa sivua en jaksaisi muun lukemisen päälle. Vaikka olenkin osa suurta elämäänsä leppoistamaan pyrkivää kansanosaa, tekemistä tuntuu oleva edelleenkin liian paljon joka sektorilla. Ulkomailla vähän pitempää asuessa huomaa, että jää tutuista kulttuurisista siteistä vapaana enemmän aikaa ajatella, jopa skrivata. Täällä on kaikkea kiinnostavaa aivan liikaa, polla parka joutuu prosessoimaan tietoa jatkuvalla syötöllä populaarimusiikin uusista ja vanhoista käänteistä globaalin talouden erityisproblematiikkaan saakka. Eikä rahapeleistäkään ole viime aikoina mainittavammin tullut rahaa. Lohikosken Saksasta ostama Porchen retale jaksaa kuitenkin riemastuttaa: siinä kun on rättikatto ja hän joutuu kolaamaan siltä koko ajan lumia, ettei se lysähtäisi kasaan ennen kuin hän avaa kauden kurvaamalla avo-Porchellaan Kaivarin rantatielle.

2/14/2013

From Russia with Hate

Neljämetriä 240 senttistä kirjahyllyä täytetty suht hyvin. Ylimääräisiä olen kantanut kirjaston kierrätyslaatikkoon. Kaikki lähtee sieltä ihmisten matkaan. Ainoastaan yksi englanninkielinen feminismiä käsitellyt teos ei ollut kelvannut kenellekään kun vein seuraavan lastin. Venäjä on ollut siis alkuvuoden teema. Rihmastoni ovat vieneet minut mm. Intokustannuksen julkaisemaan kolmeen vainoharhaiseen Putinin Venäjää haukkuvaan kirjaan. "Venäjästä vainoharhaisesti" voisi olla tämän Intoheppujen kokoelman yläotsikko. Kaikki kun on Venäjälää Putinin, salaisen poliisin, mafian ohjaamaa hommaa. Jos ikkuna on auki vaikka muistelee sen sulkeneensa ennen lähtöään, on tämä vedenpitävä todiste salaisen poliisin vainosta. Tällä asenteella esitellään kaikki mahdolliset väärinkäytökset Venäjällä, eikä unohdeta vihjata Putinin olevan maailma rikkain mies. Tähän väitteseen olen törmännyt ennenkin, mutta edes ruplan vertaa kovaa faktaa ei kukaan ole pystynyt asiasta esittämään. Eli ämmien juttuja so far kunnes jotakin evidenssiä kaivetaan tiskiin. Tosin perinteisessä mielessä eivät nämä Intoilijat taida edes ymmärtää mitä se tarkoittaa. Maailma on mielteeni -asenne rulettaa! Intokustannus on vilpitön homma Putinin Venäjää vihatessaan. Onneksi heille on varattu hyvin marginaalinen hiekkalaatikko maidemme välisissä suhteiessa, jossakin marginaalin marginaalissa. Isot pojat hoitavat entiseen malliin bisnestä ja markkinat ovat tulevaisuudessa suomalaisille tuotteille pohjattomat, jollei kansa hurahda Intoilemaan. Tästä ei tosin ole pelkoa. Venäjä on Venäjä on Venäjä, voisi todeta Gertrude Steinia mukaillen. Se on itämaisen despotian ja kansan orja-asenteen ilmentymä satojen vuosien takaa. Mitään demokratiaa siellä ei ole koskaan ollut, ja jos vodka putelin lyöt ryssän kouraan, ei hän sitä ole edes vailla. Voipa kuormurin lavalla säitä uhmaten nousuhumalassa käydä tämän todistamassa useammallakin äänestyspaikalla. Venäläinen kirjallisuus on tapaus sinänsä. Gogolia kun vähän lukee, niin tajuaa nykymenon olevan vanhaa ryssäkamaa ammoisista ajoista saakka. Nykykirjallisuudessa erityisen suosituksi kuolemansa jälkeen noussut Sergei Dovlatov todistaa "Meikäläisillään" tätä yhtä ja samaa perinteen jatkumista. Idiootti kustantamo on julkaissut tämän venäläisistä idiooteista kertovan stoorin. Miten noin tyhmällä ja laiskalla kansalla voi olla esittää näin kova kirjallinen perinne? Tätä panee miettimään "Venäläisen kirjallisuuden historia" jonka Gaudeamus viime vuonna julkaisi. Ja uudempaakin venäläistä kirjallisuutta on joku poppoo esitellyt Härmässä artikkelikokoelmassaan, jonka nimeä en nyt muista. No mä olen lukenut venäläisiä klassikkoja, mongoloideiksi kansaa Venäjällä tituleeraavaa Andrei Belyin "Peterburgia" joka julkaistiin alunperin vuonna 1913. Siinä symbolisesti linjat suorassa pitävä yläluokka inhoaa sydämensä kyllyydestä Vasilin saarella asuvaa paskakansaa, joka muuten teki muutama vuosi Belyin revittelyn jälkeen vallankumouksen ja näitä kansaa dissaavia esityksiä tuli aika riskaabeliksi julkisesti sillä perällä esittää. Vaikka toki myös kommunismin historia veden pitävästi todistaa Belyin messagen ollen täysin oikeassa. Ja samaa todistaa "Mafiavaltio" ja muut Intokustannuksen nyky-Venäjän menoa kauhistelevat yksipuolista vainoharhaa valuvat pamfletit. No ei mene hyvin tällä toisella läntisellä naapurillammekaan. Julkisuuden kipeä työterveyslääkäri Juhani Seppänen vetää Ylellä sarjaa "Suomi on ruotsalainen". Siinä kerrotaan uutena löytönä kaikki se joka meille entisille useampaan otteeseen Tukholmassa hommia paiskineille on ollut vuosikymmeniä päivänselvää. Ainoastaan Seppänen ja Ylen idoottiporukka on vasta nyt herännyt tajuamaan asian kun sillä ei EU:ssa ole enää vitunkaan vertaa mitään merkitystä. Englannninkieli ja anglosaksinen viihdeteollisuus ovat jo aikoja sitten pyyhkäisseet Pohjola-Nordenit sun muut jälkijättöorganisaatiot historian ulkoilmamuseoon. Lisäksi Seppänen käyttää tätä rimanalittavaa väitettä, että ohjelman ruotsalaisuutta Suomessa korostavat stoorit ovat saaneet juopot soittelemaan hänelle uhkauksia kapakoiden sulkemisajan jälkeen. Tämä on tietenkin täyttä valhetta. Ei kukaan kunnon juoppo siihen aikaan yötä enää jaksa mistään yhteiskunnallisesta debatista huolta kantaa. Mutta näin hankkivat asialleen julkisuutta Seppäsen ohella mm. yliopistojen käytävillä kärpäsparvina surisevat tutkijat. Hekin yrittävät saada nollatutukimuksilleen julkisuuttaa ja sitä myöten uusia apurahoja elannokseen väittämällä joutuneensa vainon kohteeksi ulkomaalaisia kehuvien tutkimustensa vuoksi. Höpö höpö. Ketään ei kiinnosta pätkän vertaa nämä uusvasemmistolaiset stoorit joita erityisesti Itä-Suomen yliopiston nollatutkijat suoltavat. Miksi he eivät koskaan nämä seppäset ja muut pölkkypäät tuo yhtään konkreettista tapausta esiin? Siksi kun niitä ei ole, tai Suojelupoliisi on jäljittänyt satunnaisen puhelun Auroran sairaalan suljetulle osastolle. On tässä kestämistä kun veronmaksajien rahoilla operoivat täystaukit Yleisradion toimittajat jatkavat isänmaamme terveen ytimen lokaamista kaikin epäreiluin keinoin, vaikka Alex Stubbkin vinoili A-studiossa 140 euron vuotuisen Ylemaksun olevan enemmän kuin Suomi nattomaksaa EU:lle per nenä vuodessa. Onneksi myöhäisillan pelit alkavat kisastudioineen maksukanavilla puolikymmenen maissa. Ja parhaassa tapauksessa Urhon lätkämatit venyvät vartin yli yhdeksään. Silloin jää se riittävä 15 minuutin annos katsoa epäuskoisesti nykyajalle tyypillistä tyhmyyden glorifiointia Ari Mölsän ja muun Ylen suojatyöpaikkasakin toimesta. Ja koska munkin pitää tolle sontaluukulle se 140 euroa vuodessa antaa, niin pakkohan se on katsoa mitä jälkijättöä tällä kertaa on keksitty vanhusten ja muiden ajankohtaisohjelmia katsovien vammaisten vetämiseksi retkuun. Ei kestä päivänvaloa, ei. Ei kriittistä analyysia, ei sitä ainakaan.

2/11/2013

Back slash

Pain back in my back. Maybe I must cancel my winter trip to Krakow and Prague. Got to take it easy for a while. But let's wait and see what tomorrow brings along.
Aamulla eka tunne, nausea, inho. Se menee onneksi ohi kymmenessä minuutissa. En tarvi seulori Janin tavoin neljää tupakkaa, neljää kaljaa päästäkseni elävien kirjoihin. Mutta pari eka minuuttia olen valmis lyömään kintaat tiskiin. Inho on inhottava tunne. Kun saan kahvia ja lähden koiran kaa ulos on tuo tunne poissa, olen valmis katsomaan vielä tämän päivän ja muutama muun.

1/27/2013

In Finland You Can Live For Free!

Baarimaailmassa on joskus syytä pistäytyä tsekkaamassa suhde todellisuuteen sen jälkeen kun se on menetetty. Pöxymäen baari on saanut uuden omistajattaren, joka on kotoisin Thaimaasta. Kun hän yritti rekisteröidä baarin nimiinsä. kävi ilmi pienoinen kömmähdys; naiselta puuttui voimassa oleva maassaololupa Härmästä. Näin ollen piti tehdä veivi ja ravintolaa alkoi jälleen väliaikaisesti omistamaan Pastori, jota ei tässä blogissa ole vuosien yrittämisen jälkeen saatu hengiltä. Lähes kaikki muut ovat jo menneitä, mutta tämä piru vielä saarnaa pitkin Pöxymäkeä. Palkkaa oli baarin pitämisestä hänelle vissiin annettu 500 euroa ja pari ilmaista kaljaa kunnes asia on uuden omsitajan kannalta klaari. Ihmettelin väliaikaisen omistajan pullollaan olevaa suurta reppua. Kävi ilmi että Pastori oli käynyt hakemassa ilmaista sapuskaa Hurstin pojan porukalta. Reppu ihan täynnä ja vielä muovikassillinen kaupan päälle. - Mitä sä teet noin paljolla safkalla? en voinut olla kysymättä. - Vittua tuo sulle kuuluu. Haen tätä ihan vain sen vuoksi että pääseen tältä perältä vähän ihmisten ilmoille. - Kerran viikossako antavat tällasen jättisatsin? - Kaks kertaa Hursti ja samat kaks kertaa Pelastusarmeija. Myllypurostakin saa, mutta mulla ei mahdu enää sapuskaa minnekään. Parvekekin on täynnä. Kun tulee suojasää varikset käyvät nokkimassa muovikasseihin reikiä. - Eli sä olet osa luonnon kiertokulkua, varisten ruokarinkiä... - Ei se ole mun syy että täällä stadissa on niin paljon ylimääräistä ruokaa. Mä teen niille palveluksen ku haen jaon lopussa jättisatsin. Muuten ne joutuisivat syömään kaiken lopu itse tai kuskaan sapuskat kaatopaikalle. Jos se tulisi ilmi, ei se olisi hyvää mainosta köyhien asialle. - Suomessa tosiaankin pystyy näköjään elämään ilmaiseksi? - Jep. Joku afrikkalainen perhe pummasi sossusta fyrkkaa ja jäi kiinni. Juttu meni aina korkeimpaan oikeuteen saakka. Se vapautti perheen maksamasta pummattuja rahoja, koska perhe kertoi vilpittömästi muuttaneensa Suomeen siitä syystä, että oli kuullut täällä voivan elää ilmaiseksi. - Pitäisi vissiin munkin tehdä palvelus tälle ekosysteemille ja lähteä kerran pari viikossa hakeen ylijäämäsapuskat. Voisin myydä ne naapurin Lohikoskelle, ei se huomaisi kestokännissään vaikka viimeinen myyntipäivä olisi jo mennyt. - Kuka se on se venäläinen huora kenen kanssa se styylaa? - Ei se ole mikään huora. Se on Lohikosken vihitty vaimo. Venäläiset vaimot ovat yx sen bisneksistä. Se saa hyvät rahat näistä kulissiavioliitoista. Ja kun vaimo saa pysyvän oleskeluluvan Suomeen otetaan ero. Pian ajaa taksilla pihaan uusi vaimo kassit pullollaan tuliaisviinoja, kaviaaria ja shamppakaljaa. - Eikö täällä enää kukaan elä tekemällä rehellistä työtä, tai työtä ylipäätään? Säkin sait kenkää sieltä yliopistolta. - Niin sain, mutta mä vielä kostan sen tälle systeemille. Panen kaikenmaailman juhanavartiaiset kuriin. - Miksi sä ne panet kuriin? - No kun se tyyppi pyrkii nuolemaan systeemin persauksia enemmän kuin kukaan pahinkaan porvari kehtaa olla siltä vailla. Se panisi sutkin siivoamaan metroa tonnilla kuus miinus verot. - Onpa tyhmä. Eihän sillä elä stadissa. Onko se töysdorka? - Se on asunut vissiin liian pitkään Ruotsissa ja pehmittänyt siellä päänsä. Kun se sai demarikiintiötyön Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajana se kuvitteli että sen täytyy palkaksi esittää kaikki mahdolliset esillä olleet julkisen sektorin leikkaustoimenpiteet. Ei siltä kukaan olisi ollut mitään vailla. Olisi vain juopotellut tapansa mukaisesti ja nukkunut työpaikallaan makoisia unia, ei siitä kukaan olisi ollut kiinnostunut. Kohta se on niin liemessä, että ei uskalla edes liikkua kaduilla kun on suututtanut koko hyvinvointivaltion. Ja sen kun suututaa, saa olla varma että se potkaisee takaisin. - Haluatko muutaman rasian maksalaatikkoa? - Onko se ilman rusinoita? - On. - Sitten en ota. Tykkään maksiksesta vain rusinoilla. Kysy niiltä ensi kerralla rusinoilla. Sano että yx jalkansa telonut yksinhuoltajaskitsofreenikko äiti tappaa muuten itsensä ellei saa maksalaatikkoa rusinoilla. - Miksi et hae itse? - Leikataan vähän kumlmista, homma tulee tehokkaammaksi, ei siellä kaikkien tarvitse roikkua. Muut voivat yrittää jäljittää keskustassa Juhana Vartiaisen näköisiä sauvakävelijöitä...

1/25/2013

Public Enemy at Yle News

Aamulla joko lähden aikaiseen tai nukun pitkään. Tänään kuitenkin heräsin ennen yhdeksää ja panin Yle Aamu-tv:n soimaan. Siellä oli uskomattoman typerä uutinen siitä, että kuntauudistus on asiantuntijoiden mielestä johtamassa kaaokseen, ja että suurin osa kuntajohtajista vastustaa sitä. Uutisen oli tehnyt aikoja sitten juopahtanut plösö toimittaja Ari Mölsö, joka on jostakin takahikiältä kotoisin. Niinpä hän yrittää kääntää maalaistollojen tavoin mustan valkoiseksi. Mölsä on koulutukseltaan juristi, mutta hänen työnsä tasoa kuvaa, että joku nuori tyttönen on jo aikoja sitten syrjäyttänyt hänet Ylen ykkösrikostoimittajan pallilta. Mölsä raportoi tätä nykyä Linnamäen avajaisista ja muusta humpuukista, jota edes hän ei kykene tyrimään. Mölsän uutinen on valheellista propagandaa johon vain harhainen psykoottinen mieli pystyy kuvitellen ajavansa totuuden asiaa. Kun tarkastelin uutista lähemmin, siinä käytetyt asiantuntijat olivat ö-tason professoreita Itä-Suomen yliopiston kaltaisista nollatutkimuslaitoksista, jotka on perustettu ainoastaan aluepoliittisista syistä ja jotka tulisi pikaisesti lakkauttaa verovarojen turhina haaskaajina. Toki tällaiset takaperän proffat vastustavat kaikkea nykyaikaa, koska se veisi heiltä ilmaiset rahat jotka he pummaavat kuukausittain etelän rehellisiltä veronmaksajilta. Ari Mölsä on saanut tasan tarkasti tämän tehtävän Kuntaliiton kepuleilta rummuttaa tätä vääristettyä täyttä valetta olevaa sanomaa. Ilmeisesti päätoimittaja ei ole ollut vielä hereillä kun antoi uutisen tulla aamulla useampaan kertaan läpi. Atte Jääskeläinen taitaa itsekin olla joku landepaakku. Hajuton ja mauton mies. Kun vielä vähän tutkaisin kävi ilmi, että uutinen suurimman osan kuntajohtajista vastustavan kuntauudistusta oli sekin täyttä valetta tai sitten Mölsän viinan turvottamat aivot eivät kykene enää minkäänlaiseen loogiseen ajatteluun. Suomessa on pitkälti yli 300 kuntaa, mutta VAIN 124 kuntajohtajaa edes vaivautui vastaamaan tähän Kuntaliiton höpöhöpöksi luokittelemaansa kyselyyn. Varsinainen uutinen jonka Mölsä kepulaisena kieroilijana pimitti olisi kuulunut; enää VAJAAT 40 prossaa kuntajohtajista vaivautuu vastaamaan Kuntaliiton kyselyihin. Ne näkevät sen turhana kyselyjä tehtailevana organisaationa joka omaa turhaa olemassa oloaan puolustaakseen vastustaa kepulaiseen henkeen kaikkea järkevää maamme kehittämistä. Kuntaliito onkin jo aikoja sitten syrjäytetty pöydistä joissa kuntakentän asioista päätetään. Se on eräänlainen loppusijoituspaikka politiikan kehäraakeille, joille ei enää ole mitään kunnollista käyttöä. Ari "Turbo-Kepu" Mölsään pätevät em. periaatteet hyvin. Ilman hänenkin "uutisiaan" tultaisiin itse asiassa Ylessä uutisten suhteen paremmin toimeen. Mutta kun sieltäkään ei kaikkea rupusakkia voida kerralla heittää ulos, niin tämänkaltaisia täysin terveen järjen vastaisia uutisia on jatkossakin silloin tällöin luvassa, kun päätoimittaja nukkuu krapulaansa ja Mölsä pääsee purkamaan pettymystään uutta Suomea ja epäonnistunutta elämäänsä kohtaan. Aamu-tv:ssä toki päät puhuivat Jälkiviisaissa, mutta en jaksa enää kuunella heitä, vaan käännän siksi aikaa piirretyt pyörimään. Malmin uimahallin saunassa yksi vanha äijä kertoi varmana totuutena, että Kalle Isokallion on tällä kuuluisalla Tiitisen listalla, jota jemmataan kaikkien demokratian avoimmuussääntöjen vastaisesti Supon kassakaapissa. Ihan sama mulle tämä Isokallion tapaus, mutta lista esiin ja rosvot linnaan, kuten edesmennyt Veikko Vennamo sanoisi. Hän muuten antoin minulle kerran kirjansa omistuskirjoituksella, mutta siitä huolimatta en vielä kannata Soinin porukan tavoin Suomen eroa sivistyneestä maailmankaikkaudesta. Kun käännän takaisin Tommista ja Jerrystä, kaikkea kulttuuria vihaava kulttuuriministerimme Paavo Arhinmäki suoltaa kliseitä ikuisuusaiheesta, kuinka valtion fyffeillä viedään suomalaista musaa kansainvälisille markkinoilla, eli tehdään siitä hittituote! Tämäkin on tietenkin alusta loppuun täyttä paskaa, sillä ei valtiojohtoisella musiikkiviennillä ole muuta tarkoitusta kuin että sen liepeillä pyörivät perskärpäset onnistuvat päättyneen Helsinki World Design Capital hankkeen tavoin pummamaan rahat omiin taskuihinsa. Joskus minusta tuntuu, että Arhinmäki ei ole kovinkin fiksu. Onneksi kulttuuriministerin salkku on hallitusken heppoisin, joten isoa vahinkoa hän ei onnistu maamme taloudelle ja muulle omin rahoin toimeentulevalle porukalle aiheuttamaan. Jakakoon niitä apurahoja ja suttailkoon seiniä kamujensa kanssa. Ihan sama mulle, eihän kukaan ole edes Malmin uimahallin saunassa väittänyt hänen nimensä olevan Tiitisen listalla. Kun suljen television kaikesta paskasta järkyttyneenä, pistän iPhonesta uunituoreen Economistin soimaan kuulokkeissa ja lähden koiran kanssa joelle. Siellä tajuan, että Ylen uutistoimitus pitäisi ajaa alas ja antaa se STT:lle. Säästyisi fyrkkaa, eikä tarvitsisi aina ennen ohjelmaa meittiä, että nyt Kepu Mölsä äänessä vai entiset stallarit Ajakohtaisessa Kakkosessa. Päätän yhteiskunnallisen valveutuneisuuteni tältä vuodelta tähän. Kundit kantaa just sisään 4 metriä 220 senttiä korkeaa Lundia hyllystöä. On siinä taas esine, josta suurin osa ihmisistä on kaikessa hiljaisuudessa luopunut. Kovin lyhyeksi jäi sivistyksen vierailu kirjakaapin muodossa maamme vaurastuvan väestön keskuudessa. Meillä on niin paljon tätä kirjaroskaa, että tuli joko luopua sovinnolla muutamasta tuhannesta niteestä tai ajan henkeä uhmaten hankkia 4 metriä lisää. Uhmasimme ajan henkeä, otimme hyllyn ja mä luen tätä nykyä Jörn Donnerin tavoin vain venäläisiä klassikkoja itsellenikin suureksi häämästykseksi. Näkemiin, kuulemiin.

1/23/2013

At Clinic

Pitkästymässä korvapolilla. Ontelot rassattiin pari viikkoa sitten. Nyt imetään veriset limat veke. Homma on tietenkin myöhässä. Ja selkäkin pamahti pari päivää sitten vetäessäni eka tunnin treenin leikkauksen jälkeen. En kuitenkaan valita. Se ei auta mitään. Pitkässä juoksussa minulla ei ole mitään hätää. Joskus tulee aika pitkäksi, mutta eipä ole näitä muodikkaita elintasosairauksia. Hulluuden ja juoppouden lisäksi lyön edelleen lujaa 30 vuotta nuorempien tahtiin nyrkkeilysalilla. Kovempaakin löisin mutta vastustajat pelkäävät ja ovat valmiina kipaisemaan karkuun.

1/22/2013

Lonely Anton Tsehov Lived and Died Without Television

Rakas päiväkirja, olen viime aikoina innostunut taas lukemisesta. Erityisesti olen alkanut lukea kirjahyllyssä pölyttyviä klassikoita; Thomas Mannin "Taikavuoren", Gogolin "Kuolleet sielut", Tsehovin novelleja... Erityisesti Tsehov herätti kiinnostukseni siinä määrin, että luin Henry Troyatin hänestä kirjoittaman elämäkerran. Eipä ollut hänenkään elämässään hurraamista, vaikka se meni kuitenkin paremmin kuin sillä suomalaisella kirjailijalla jonka matka Intiaan katkesi jo Istanbulissa kun rättipäät ryöstivät hänet. Tsehov oli sellainen moderni ihminen joka ikävystyi koko ajan, joka tunsi pakonomaista tarvetta matkustaa toisaalle, ehkä siellä oli asiat paremmin... Ja koska hän oli uransa aluksi vielä lääkärin hommissa, joutui hän väsäämään kuolemattomat novellinsa siinä sivussa taloudellisten huolta painaessa. Ja kun hän viimein pystyi omistautumaan kokopäiväiseksi kirjailijaksi, alkoi keuhkotauti tehdä hänen kudoksistaan selvää jälkeä. Mutta tämä ei Tsehovia pysäyttänyt, loppuun saakka hän matkusti toisaalle kuollen lopulta sveitsiläisessä keuhkoparantolassa. Tsehov vihasi julkisuutta, varsinkin kun eräille hänen myöhemmin kkasareiksi tulleille näytelmille naurettiin ja buuattiin raivokkaasti niiden ensi-illoissa. Ja kun fyrkat oli tietenkin aina tiukalla, ei ollut mahiksia pysähtyä isommin ennen kuin tuli se Viimeinen Suuri Pysähdys. Kun ajattelen tätä elämääni täällä Helsingissä, en voi kuin sääliä sitä ettei tuolloin oltu vielä keksitty televisiota. Sitä katsomalla Tsehov olisi saanut ajatuksensa muualle. Elämässä kun ei oikein nykyään voi kunnolla edes pitkästyä. Aina tulee joltakin kanavalta jotain töllötettävää, Economistia on kuunneltava koiran kanssa lenkkiä tehdessä ja jos siitä huolimatta on mieli vielä apea, voi näin tammikuussa pilkkahintaan suuntaissiirrättää itsensä minne nyt mieli tekee. Kun kaikki on tosiaankin näin helppoa, ovat kaikki vakavat elämään, taiteeseen ja olemassaoloon liittyvät kysymykset muuttuneet yhdentekeviksi. Jos joku saa päähänsä yrittää olla aidosti vakava ja syvämielinen, mauretaan hänet jo porstuassa. Sen jälkeen voi massat taas viihdyttää itseään jalkapallolla, jääkiekolla, elokuvilla, dokkareilla. Itse en edes tällä hetkellä näe tarvetta lähteä hummaamaan minnekään päin maapalloa. Matkustaminenkin kun jo ajat sitten nähty ja lentoasenmat suuria ja lennot aina myöhässä. Mitään aitoa itsensä paljastamistakaan ei enää voi uskottavasti harjoittaa tyyliin olen nainut 126 akkaa ja kaikki tykkäsivät. Tosi matkamiehet ovat naineet tuplasti, mutta eivät näe tarvetta kirjoittaa siitä kirjoja ja kolumneja. Mikä sitten telkun ohella pelastaa? No esimerkiksi kännykästä voi katsoa leffoja kun ajaa metrolla, voi käyttää kaikki tyhjät hetket informaatiolla. Lopulta sitten onkin niin täynnä kaikkea, että edes dokaaminen ei auta. Tarvitaan ns. kovemmat dropit joita toimittaa naapurini ex-jääkiekkoija Lohikosken veljen poika, tai kun hän istuu linnassa joku hänen kamuistaan, joita Helsingin yössä piisaa. Nettipoliisille tiedoksi: Eikä tämä tietenkään ole edes totta, tietää ikkunalaudalla minua kutsuen katsova yrtti sanoa. Eikä mulla toisaankaan ole yhtään mitään sanottavaa, pitänee lähteä taas vaihteeksi kasinolle. Siellä Lohikoski onnistui syksyllä häviämään 18.000 euroa pokerissa rahoja jotka oli saanut ties millä vilunkipelillä. Toisaalta elämäni menee hyvin. Voisin olla ihminen joka joutuu elääkseen senttaamaan kolumneja lehtiin. Lisäksi minulla on tulevan suhteen selvät säveöet: kun koira kuolee muutan Aasiaan.

1/04/2013

White Kotka Christmas 2012