Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kalkutta huumet KalkutanWoodstock swing viski KalkutanHuumekauppiaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kalkutta huumet KalkutanWoodstock swing viski KalkutanHuumekauppiaat. Näytä kaikki tekstit

5/12/2015

Kalkutan Woodstock




Uusi videoosi liittyvä kommentti
Pai Hippie People in North Thailand, part one

MICHELINP
Thank you for the video Mr Seppo...im from Denmark. i almoest only watch Thai related videos on youtube, and videos like yours, i enjoy much, i can get a feeling for the place before visit or know not


Olen kuvaillut siellä täällä ympäri maailmaa Youtubeen videoklippejä reissuiltani. Katsojia on ympäri maailmaa, erityisesti Jenkeistä. En ole asiaa sen kummemin ajatellut mutta käyn koko ajan kommenttitasolla kirjeenvaihtoa rutiininomaisesti ympäri maailmaa. Suomessa ei videoitani paljon katsota, mutta näitä videon rääpäleitä on maailmalla kasottu jo yhteensä miljoona kertaa.

Tappouhkauksiakin olen tietenkin ajan hengen mukaisesti saanut. Erityisesti videoni "Sunday in Chiang Mai" jossa haukuin kyllästyneenä Thaimaata sai tappajat viestimään eri puolilta maailmaa. Yritin sopia asian selittämiseksi tapaamista heidän kanssaan. Kukaan ei kuitenkaan tällöin enää vastannut, juttu jäi selvittämättä. Viholliseni ovat paskahousuja kaikki tyynni.

Toki videoille saisi rutkasti katsojia toilailemalla ympärikännissä ympäri Aasian huorakortteleita. Tälle tasolle eivät telkussa vaivaksi asti pyörivät reissaajat ole pääseet, vaikka se on tuhansien suomalaisten äijien arkipäivää Pattayan kaltaisissa mestoissa. Kova voi yrittää olla monella tapaa, Pattayan poikien ei tarvitse, he ovat läpeensä pahoja, läpeensä kovia, koko ajan valmiina lyömään ja huoraamaan.

Tuli mieleen että onneksi tai epäonneksi videokamera ei ollut mukana Intian vuosissani muualla kuin Goassa. Esimerkiksi Kalkutan legendaarinen Woodstock ja meikä siellä olisi ollut hyvin opettavaista kamaa rajatilaelämän vaaroista.

Tapahtumaa oli järjestämässä joku kaveriporukka joka rahoitti hulppeaa elämäntapaansa myymällä huumeita Kalkutassa, vaikka riskit olivat suuret. Eräs fudut saanut mainosmies oli juuri ostanut hulppean kerrostalokondon kun tukanleikkuu hänen firmassaan tapahtui. Jäi velkaa valtavasti, euroissa se oli vain 5000, mutta rupiataloudessa se on muutama nolla enemmän perään.

Mies alkoi viipyä iltaisin ja öisin ties missä. Vaimo aavisteli pahaa mutta eipä hänelläkään ollut vaihtoehtoa elämäntavan rahoittamiseksi esittää. Olin kerran kylässä heidän luonaan inkkarini kanssa kun tuli puhe huumeista. Kävi ilmi että kundi tiesi tarkasti Kalkutan huumescenen, eri aineiden vaikutukset ja saatavuuden. Hän ei kuitenkaan suostunut myymään minulle mitään, ei kai halunnut tuoda työasioita kotiin.

Hän kuitenkin antoi meille kutsun Kalkutan Woodstockin nimellä kulkevaan tapahtumaan joka järjestettäisiin sadan kilsan päässä jossain lain kouran ulottumattomissa. Siispä sinne ja koska luulin todellakin kunnon musaa olevan tulossa istuin autossa ihan selvinpäin katsoen Kalkutan hulluna puurona kiehuvaa liikennettä, johon olin jo ehtinyt tottua.

Tultiin viimein perille. Paikalla oli monenkirjavaa sakkia. Farkkupöksyjä, pukumiehiä, piireihin päässeitä länsimaisia huumesalkuljattejahippejä. Järkytykseni oli melkoinen kun kävi ilmi että paikalle oli buukattu vain yksi bändi. Se koostui swingiä soittavista pukumiehistä hatut päässään. Se soitti yhtä soittoa koko illan, ja se soitti ja se soitti. Kuuntelin paskaa musaa ja tunsin tulleeni petetyksi.

Menin tivaamaan edes huumeita turhan reissun palkkioksi. Ensin minulle ei haluttu antaa mitään. Mutta kun karjuin aikani joku selitti että hassis on noissa piireissä niin vahvaa että menisin siitä sekaisin. Kävin ostamassa myyntipöydältä ison pullon intialaista viskiä. Vedin sitä naamaani ja palasin aiheeseen. Ei niiden lopulta auttanut muu kuin tehdä minulle kunnon pössysätkä. Vedin sen tapani mukaan ahnaasti ja liian nopeasti.

Taju lähti muutaman minuutin kuluttua. Olin rokannut swingin tahdissa villisti, pyrkinyt lavalle johtamaan orkesteria, vaatinut Bowien Heroes´ia soitettavaksi. Olin polttanut lisää ja mennyt entistä enemmän sekaisin. Olin ostanut toisen pullon viskiä ja juonut senkin.

Pistin suoran sanoen bileet sekaisin. Minä olen mies joka tuhosi Kalkutan Woodstockin. Kuin James Dean konsanaan olin astellut lavan eteen ja laskenut pöksyt kinttuun alkaen kuselle. Paljon nämä kaikin tavoin länttä matkivat Kalkutan ylemmän keskiluokan apinat sietävät, mutta housut kintuissa julkisesti ilman häpeän häivääkään kuseva länkkäri oli heille liikaa.

Minut kantoi lopulta autoon neljä vahvaa alamaailman tykkiä, joita tarvittiin Kalkutan huumeopereraaioita turvaamaan. Olin vastustellut kaikin tavoin. Kun minut lopulta saatiin tungettua auton takapenkille olin toisesta ovesta ulkona ennen kuin äijät ehtivät paiskata oven perässäni kiinni.

Yritin takoa tyyppejä päin näköä mutta näin kaiken monena, en tiennyt missä sijaitsi todellinen fysikaalinen todellisuus. Niinpä pommitin tyhjiin rinnakkaisuniversumeihin. En tietenkään muista osuinko edes niissä kehenkään tai mihinkään. Ainakaan en saanut kuulemma ketään minua kantaneista tykeistä lyötyä kanveesiin. Kun minulle ei mitään mahdettu, raukat kutsuivat apuvoimia paikalle. Lopulta minut sullottiin joukkovoimin kärryyn ja kuljettaja vei miedät takaisin Lake Gardensiin jossa budjailin inkkarini kanssa.

Heräsin joskus seuraavana päivänä. En muistanut paljoakaan mutta olipahan olleet kovat kemut onnittelin itseäni ottaessani olooni kolmiolääkkeitä. Sen jälkeen emme enää saaneet kutsuja Kalkutan huumepiirien bileisiin.

Täytyi roikkua krikettiklubeilla joille ei päässyt intialaisissa vaatteissa joissa tuolloin kuljin. Piti pistää levikset ja t-paita, kengätkin edellytettiin. Kaikki halusivat noilla klubeilla olla niin länsimaisia, että ihailivat kaikkea pöllöilyäni tyyliin; länsimaalaiset osaavat pitää hauskaa, heissä on tyyliä. En saanut koskaan maksaa mitään. My money was no good there.