3/21/2007

Psychic Soldiers



Kala-Jussi on nähnyt edellisenä yönä etiäisen.

- Näin unta omasta kuolemastani, hän toteaa apeana ryystäessään aamupirtelöään.
- Älä nyt hosu. Sulla on verkot kokematta. Lähdetään selvittämään mistä on kysymys.

Asuin Helsingin Alppilassa mustan surman vuoteni 1997-2003. Otamme Kala-Jussin kanssa heti aamusta raitsikan Alppilan harmaan taivaan alle, meillä on syymme.

Menemme Paussi Pubiin, jossa Kaurismäki kuvasi rainaansa "Laitakaupungin valot". Elokuvan tähdet ovat edelleenkin kulisseissa. Honkala katsoo rauhallisena Viipurinkadulle. Hän on entisiä Volvon tehtaan miehiä Göteborgista. Reisjärven muurinmurtaja Nyrkki-Ville - linna kundi päästä perseeseen - istuu eläkkeellä olevan biologian opettaja Antin kanssa samassa pöydässä ja käskee entiseen malliin tätä pitämään turpansa kiinni, jos puhe menee liian hienoiksi. Kippaamme kaljat ja jatkamme Kultaiseen Kulaukseen. Se on myös entisellään. Badding kävi siellä viimeisenä Helsingin iltanaan ennen kuin lähti kuolemaan kotikonnuilleen Somerolle.

Kala-Jussi alkaa saada voimiaan takasin. Hän kehuu samaan pöytään tulevan huoran rintoja, tämä tampaisee puseronsa kainaloon kiitokseksi. Kala-Jussi tunnustelee niitä tottuneesti. Sitten hän ottaa huoralta puhelinnumeron. Katuprostituutio kiellettiin jo vuosia sitten, mutta vaikka kaikki onkin muuttunut, ei mikään ole Alppilassa muuttunut.



Jatkamme pölyisiä katuja Hesarille. Emme kuitenkaan mene vietkongin miesten pitämään pelipaikkaan, vaan menemme ravintola Tenkkaan. Laulamme karaoket ja lähdemme ottamaan selvää mikä vaivaa elämänsä kunnossa olevaa ryyppäriä, joka on alkanut nähdä pehmeitä unia omasta kuolemastaan. Selvänäkijä Iris Rausku ottaa meidät vastaan asunnossaan. Kuultuaan mistä on kysymys alkaa hän katsoa korteista miten käy Kala-Jussin.

- Sinulla on vielä kolme hyvää vuotta jäljellä. Sitten tulee iso myrsky. Näen kaupunkien sortuvan mereen. Koko Kalifornia katoaa aaltoihin.
- Mitä tämä kuoleman uni merkitsee?
- Sanoin sen juuri. Sinun tulee vetää itse johtopäätökset.
- Vai niin, että Atlantiksen kohtalo odottaa meikäläistä. Meri kyllä sopii kuvaan, olen entinen kilpaveneilijä. Muuten sun ennustus on yhtä tarkka kuin Nostradamuksen koodikielellä kirjoittamat 4000 säettä, ei niin tolkun tolkkua ja kun oikein kovasti haluaa uskoa, on siinä vastaus kaikkeen.
- Sinulla ei tule olemaan helppoa elämässäsi...
- Ei ole ollut tähänkään saakka.
- Kaverisi ympärillä näen tumman kehän. Mitä sinulle on tapahtunut?
- Älä mua tähän sotke, Iiris. Tää on sun ja Kala-Jussin välinen juttu. Onhan mulla mennyt huippuvirka yliopistolla, mutta en mä vielä ole psyykkisen luennan tarpeessa.
Lähdetään helvettiin täältä.

Kala-Jussi on samaa mieltä. Hän on saanut haluamansa, krampit hellittävät, bonuksena hyvätissisen huoran puhelinnumero. Lyön kourallisen kolikoita ennustaja Iiris Rauskun kouraan ja painelemme hippulat vikuen taksilla takaisin Pöksymäen kallioiden suojiin.

- Teknologia sekoittuu yhä kiivaammin mystiikkaan, totean Kala-Jussille. - Amerikka uskoo Jumalaan, japsit muuttuvat virtuaaleiksi. Rationaalinen järki alkaa olla katovaa kansanperinnettä tällä planeetalla.
- Joo, ei tuon akan jutuissa ainakaan ollut mitään järkeä.
- Saman verran kuin muissakin. Pointti on tyyppi joka haluaa kuulla ihan mitä tahansa ennustuksen tapaisia kestääkseen mieltään kalvavan epävarmuuden.
- Eikö sulla muka kalva?
- Ei kalva. Mä en oo enää vuosiin jaksanut stressaa näillä elämänmenoon liittyvillä kysymyksillä. Yritän kaikin voimin olla miettimättä niitä ja näprätä kaikenlaista pikkukivaa jotta ei olisi aikaa miettiä humpuukiasioita.
- Siksikö sä siellä salilla riehut? Ja menetit sen muka-työsi tutkimushommissa? Musta tuntuu, että ei ole Apilankaan asiat hyvässä jamassa. Mihinkään ei voi enää luottaa.
- Omapahan on asiani. Ei mulla oo mitään tarvetta alkaa märisemään. Se on kato tiukan paikan tullen se kuuluisa yksi kuti...
- Sehän se meille on aina varalla. Mutta ennen kuin alkaa liikaa kutiamaan lähdetään kalalle.
- Sen teemme.

Pöksymäen baarissa merimiehet istuvat vaitonaisena pusakkajenginä. Pastoria ei näy. Vietnamilainen omistaja kimittää, että luottokorttini on kuulemma suljettu.

- Paskat on. Sun masiina on suljettu. En maksa mitään, ei maksa vaivaa.

Jätän Kala-Jussin turvapaikkaan ja kävelen kämpille kiikaroimaan ikkunasta alas laaksoon. KRP:n auto on vakipaikallaan passissa odottamassa minun tekevän vikaliikkeen. Jossakin muualla voisi olla parempi meininki, parempi elämä, vakuuttelen muodon vuoksi itselleni. Onhan näitä elämiä yritetty monellakin eri mantereella ja sama elämä se aina vaan on. Avaan jättitelkun ja lyön Raidin koneeseen.

- Kohtalo kirjoittaa tähdet rintaamme, hän toteaa.

Ei kommentteja: