12/24/2007

Many Happy Returns

12/14/2007

Planet Normal



Pienet pätkätyypit avaruuspuvuissaan katsomassa Stockkan jouluikkunaa. Kaupungilla epätavallisen hiljaista, liikkeellä enimmäkseen ulkomaalaisia tyyppejä. Ryssät tulevat bussin rämillä, kinuskit Finnairin supertarjouksilla.



Törmään yhteen matkalaukkuja perässään vetävään pariskuntaan eri puolilla kaupunkia. Miksi he eivät mene lämmittelemään sisätiloihin?



Romanialainen kerjäläinen polvillaan almua anomassa. Kansainvälistymisen uudet trendit nousukauden svengaavassa stadissa. Ei mua haittaa vaikka ovatkin uusi elementti. Omat elementtini ovat samat ja vanhat.



Suomenlinnassa on hyvä mittailla tyhjiä maisemia. Tyhjien kapakoiden estetiikan ohella olen muutenkin off season ihminen. Matkustan paikkoihin kun muut ovat muualla. Jokaisella on tämänsä.



Ei yhtään kapakkaa auki, paitsi Chapman, jossa hoitsusakki vetää kinkkusärvintä mahat pystyssä. En mahdu sekaan. Panimo avataan vasta kolmelta, Siwa on tyhjä, kirjasto lakkautettu jossakin välissä, rangaistusvangit näyttelevät työntekoa.



Tuuli on pohjoisesta. Lautta tuo ryssiä ja aasialaisia. Karistan heidät jo alkumatkasta. Täällä ei ole ketään, eikä mitään tekemistä. Paikka vaikuttaa lupaavammlta kuin kesäryysiksessä.




Mielestäni joulukuussa tulisi olla pimeää kuin säkissä ja vetistä. Ei tämä nyt mene kuten pitäisi, mutta keskitytään sitten dark lightiin.



Joku taiteilija kantaa maalausta kainalossaan. Rannan galleriassa on joku opiskelijaporukka. Hyppään lauttaan, joita menee tähän aikaan päivästä tunnin välein. Löydän itseni Rotterdamista, Kampin keskuksesta. Glögiä ja joululahjoja. Olen niin normaali että en edes huomaa sitä. En edes itse huomaa minussa mitään poikkeavaa. Päätän jatkaa kulkuani naamioituneena. Se on pitkässä juoksussa ainoa mahdollisuus päästä vahingoittumatta poistumaan tältä planeetalta.



Ei siinä sitten muuta kuin sailing away.



Tyhjyys silmin katsottuna:

12/13/2007

Low Season Scenes from Fort of Finland

12/11/2007

Fear and Loothing in Varanasi



Suomalaiset hullut ovat näköjään siirtyneet talven viettoon pimeyttä pakoon Aasian eksoottisiin maisemiin. Eurooppalainen matkavakuutusfirma kertoo vahinkoja sattuvan härmäläisille Thaimaassa eniten Espanjan jälkeen. Jonkin verran asiasta omakohtaista kokemuksta omaavana voin vakuuttaa, että tulevaisuudessa määrä kasvaa potenssiin.

Lisäksi suomalainen ämmä on sekoillut Intian pyhässä kaupungissa Varanasissa israelilaisen äijänsä kanssa. Pariskunta oli ylittänyt uutiskynnyksen vasta sekoilujensa siinä vaiheessa kun he olivat yrittäneet hukuttaa 2-vuotiaan tyttärensä Ganges-jokeen:

xpressindia » Story

Posted online: Sunday , December 09, 2007 at 12:00:00
Updated: Sunday , December 09, 2007 at 02:00:26
Print Email To Editor Post Comments


Varanasi, December 8 Zohar Matalon (34), an Isreali kindergarten teacher, who is playing surrogate mother to the toddler daughter of a compatriot couple, is a happy woman.

“Ten days ago I came to Varanasi from Rishikesh on a pleasure trip. But now I am enjoying my new role as a surrogate mother to Batbalel (2),” Matalon said. She added that Batbalel is a girl and not a boy as was reported earlier.

On Thursday, an Israeli couple was admitted at Varanasi District Hospital for mental treatment, after they were spotted trying to throw their daughter in the Ganga.

Matalon said, “I was loitering in the Kedar Ghat area, when two local youths came to me and asked if I was from Israel. As soon as I gave an affirmative reply, they placed a frightened Batbalel in my lap. They said that Batbalel’s father wanted to kill her by throwing her into the river.”

Matalon then rushed to Shiva River View Guest House in Panchkot (Shivala) area, where she was putting up with six other Israeli tourists and informed them of the incident. “I then rang up my mother in Israel, following which, the Israeli Embassy in New Delhi was informed of the matter,” she added.

Denying ever having spoken to the Israeli couple during her stay here, Matalon said, “I saw them at the Kedar Ghat area a few days ago. They looked weird. Even the name Batbalel means a girl born without God’s consent.”

“Me and the other Israelis at my guest house have renamed her as Batbalel, meaning God’s most treasured creation. Now, we party every evening with Batlel, who seldom asks about her mother, but never about her father,” Matalon added.

Matalon, who will stay in Varanasi for two more weeks, will handover Batbalel to her maternal grandmother who will come here from Finland on Tuesday, said SP (City) Rajiv Malhotra.

“Even if she does not arrive, we will bring up Batbalel,” said Matalon.



Olen itsekin törmäillyt äitee-Gangesin varrella Delhistä Varnasin kautta Kalkuttaan. Siellä liikkuu aika paljon eurooppalaisia hulluja; osa vetää huumeita, osaa uskoo hinduun ja buddhaan, osa on karussa ties mitä. Kun pyörin Varanasissa törmäsin runsaasti hulluhin länsimaalaisiin, jotka löytyivät imemästä piippuaan kukkahattu päässään milloin mistäkin mattomestasta.

Varanasi on maailman omituisin kaupunki, joten sinne kannattaa mennä käymään. Itse en taida jaksaa pikapuoliin, mutta jos menen, odottaa minua lentokentällä tuttu opas, joka osaa järkätä jutut. Nyt en jaksa edes varata lentoa Venetsiaan, on meinaan toi toipuminen selkään Thaimaassa sattuneesta paskalaakista meneillään. Eikä Eurooppalainen ole edes korvannut lähettämäni vaatimuksen mukaisesti muutamaa hassua tonnia, vaan vaatii lisäselvityksiä. Menköön itse tekemään niitä sinne jos haluavat, mutta selkäni on ollut koko syksyn sökö ja joku saa tämän(kin) maksaa kalliisti, Eurooppalainen I guess.

Heikki Hellman on televisiotutkija joka senttaa työkseen kulttuuria Hesariin. Tänään hän kirjoitti kohtalaisen arvion television historiaa käsitelleestä uudesta kirjasta. Tampereen yliopiston tiedotusopinlaitoksen umpimielinen ajasta jäänyt linja paljastuu ainoastaan siinä kun hän pitää puheita siitä, että televisio siirtyy lähitulevaisuudessa yhä enemmän nettiin harhamielisinä ajatuksina.

Hän on kuitenkin jäänyt näkemyksineen 70-luvun Tampereelle, telkkua voi jo nyt vaivatta seurata netin kautta. Ainakin mä seuraan. Ei kai sillä ole mitään väliä mistä sontaluukusta paskaohjelmaa katsoo? Sitä paitsi katsominen on katoamassa, kuten Hell Man´kin toteaa. Tulevaisuus on yhtä ja samaa tsäppäilyä. Kun Yle seuraavaksi lopettaa Teeman, ei siellä enää olekaan mitään luparahojen vastineeksi seurattavaa kuin pullamössötoimittajien narina ja Jungnerin möläykset Facebookin selaamisen lomassa.

Helsingin huumepoliisi on tullut yllätetyksi housut kintuissa rysän päältä! Nämä yliovelat salakavalat merkonomin näköiset Seppälästä ostettuihin palttinapukuihin sonnustautuneet tyypit ovat järkyttyneitä siitä, että heidän toimiensa lainmukaisuutta on salaa varjostettu kuukausia. Syyte tuli seitsemälle ja koko osasto joutui lataamoon henkisen uupumuksen vuoksi. Ei tällaiset herkkuperseet pitkälle pärjää armottomassa huumesodassa, jota käydään öiseen aikaan Pöxymäen ikuisilla kukkuloilla.

Tyhmyyden huipentuma oli eilinen tiedotustilaisuus, jossa huumekytät syyttivät rikollisten salaliiton pesineen poliisin sisään ja sen panneen stopin heidän hommilleen. Poliisit itkevät kuin pikkuvauvat aina kun he itse joutuvat samankaltaisen tutkinnan kohteeksi jota he jatkuvasti tekevät. Kyttäävät Jere Kamalahden tapaisia viattomia lätkänlyöjiä, eivätkä tajua sodan huumeita vastaan olevan jo hävitty ja huumepoliisin toimivan vain rahamiesten kulissiorganisaationa. Jos joku vetää pikku pössyn, niin so fucking what? Ja jätkät märisee kuin apinalauma kun saavat omista kyttähommistaan näpeilleen. Tuollaiset mamikset eivät montaa minuuttia kestäisi uimahallin kylmävesialtaassa, jossa sankaruuden ja raukkamaisuuden raja-aita tässä hyvinvointivaltioksi kutsutussa - tilapäiseksi jäävässä - sosiaalisessa kokeilussa vedetään...

Luin kirjan joka käsitteli kirjallisuuden avant gardea, surrealismia, futurismia ja terrorismia. Yliopistossa slummaillessani nämä aatteet tulivat toki tutuiksi, mutta aina kymmenen vuoden jälkeen kaikki täytyy keksiä uudestaan, tai tutkijoilta loppuu hommat ja piimäkiulu kumisee tyhjänä.

Kirja oli mukava katsaus turhiin yhteiskunnallisiin toiveisiin. Lukiessani tunsin tyyppien pyrkimyksissä jotakin sietämättömän tuttua. Sitten mulla välähti: Kaiken utooppistn ajattelun keskeisten epärealististen pyrkimysten ainoa toteuma edes suunnilleen on Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Muualla yksilö vedetään tilaisuuden tullen kölin alta, Venäjällä kaivataan kyliin ja itämaisen despotian suojiin, eikä muutenkaan sosiaaliämmien mekastus särje maailmalla tärykalvoja Pohjoismaiden malliin.

Muuten mulla on ollut so fucking what hyvä päivä. Parin sadan euron arvoinen kello on tosin hukassa, mutta sattuuhan näitä. Uimahallissa vedin 500 metriä, selkä kestää. Katsoin eilen telkusta Jani Sievisen, jonka entisen vaimon isä asui Alppilassa naapurinani, neuvovan rintauinnin tekniikkaa. Hurja potku, liuku päälle, käsistä ei puhuttu mitään, isket ne vaan tujusti suoraa kohti häämöttävää finaalipaikkaa! Selkä alkaa tulla kuntoon ja suuruuden hullut urheilua koskevat ajatukset alkavat jälleen vallata mieleni. Kohta palaan salille ja talvella ostan sukset, jos on lunta enkä jää Venetsiaan odottamaan aqua altaa.

Tästä on hyvä jatkaa viinanottohommien salaperäistä historiaa, josta en näille sähköpalstoille hiisku, koska sain jälleen viimeisen varoituksen Venäjän mafialta, Napolin camorralta ja Pöxymäen baarin sekaverisiltä.

12/10/2007

Beijing Short Cuts

Philosopher´s Stone



Olen lueskellut viime aikoina 700 sivuista "History of Venicea". Se on ollut lukulistalla jo yli 20 vuotta. Eikä siitä mihinkään pääse, että tykkään lukea tietokirjoja. Olenhan aikani tuote, yliopistoilla eri statuksilla vuosikausia slummaillut tyyppi.

Vaikka ostankin huuto.netistä vanhoja aikoja sitten kaupoista kadonneita henkeviä romskuja, pystyn kuitenkin paljon paremmin keskittymään tietokirjoihin. Ymmärrän toki, että suurimmalla osalla tiedosta ei ole elämäni kannalta mitään merkitystä. Mutta kuluupahan aika sukkelaan. On se niinkin, että tieto ja tiede ovat myös tässä tosi tv-formaattiin kellistyneessä maailmassa muuttumassa kiivasta tahtia meidän marginaalisössöjen hommaksi.

Vanha henkevyys jatkaa murenemistaan kaikilla rintamilla. Vaikka yritin vielä kerran olla hyvä ihminen tilaamalla SanomaWsoyn kituvat Taloussanomat, ei tämäkään tepsinyt, vaan lehti päätettiin muuttaa ilmaiseksi verkkoversioksi. Tilalle tarjotaan tilausjakson päätteeksi Hesaria, jonka kolahtamisen loppuminen luukusta näin ollen viivästyy. Itse kadun em. ohella että tilasin Economistin, sillä sekin pitää sisällään enimmäkseen joutavanpäiväistä bisnesjargonia. I surely can do without it.

Gameplan ei ole kummoinen, mutta se voi olla winning formula. Jatkossa en tilaa enää mitään, enkä edes osta huuto.netistä kirjoja (niitä notkuu jo tuhansia ympäri luukkua). Maksukanavat lienevät heikkoutemme, nyt tilasin Welholta L-paletin lisäksi Norra paketin, eli aloin harjoittaa perinnekulttuuria räpsimällä ruotsalaisia kanavia. Ei niistä olennaista lisäarvoa saa, mutta nyt taitaa olla sellainen tsäppäilyn aikakausi meneillään.

Viimeisen vuoden aikana en ole paljon enää edes jaksanut levyjä kuunnella. Tsekkasin uuden Radioheadin, eikä se kummoista vaikutusta tehnyt. Bruce Springsteenin uusi oli pikaisella kuuntelemisella hämmästyttävän huono. Eikä edes Ray Daviesin uusi soololätty ole edeltäjänsä vertainen.

Viikonloppuna kävin uimassa ja kävelemässä. Selkä oli yllättävän hyvässä kondiksessa. Tänään jatketaan venytystä kidutuskammiolla. Meikäläisen elämä on selkäkivun ohella/vuoksi pelkistettävissä kolmeen kohtaan; uimahalliin, markettiin ja viinakauppaan. Välistä kanavien räpsimistä, ehkä joku dvd-klassikko ja venetsialaisten rupista historiaa päälle. Meneehän se toki elämä näinkin...

Asiat voisivat olla hullumminkin: voisin olla joku netin lukemattomista passiivis-aggressiivisista naisihmisistä, joilla tuntuu kaunaa riittävän purettavaksi jatkuvalla syötöllä. Heidän lukijansa ovat samanlaisia passiivis-aggressiivisia naisia, jotka raportoivat omasta vittumaisesta elämästään...

Netistä olen silloin tällöin seurannut Thaiklupi-palstalta Proffan päiväkirjaa. Tyyppi on varhaiseläkkeellä ja on mesonnut Thaimaan suunnalla jo yli vuoden. Aika läträämistä on ollut, eikä kohellustakaan ole puuttunut. Nopeita siirtoja, hukattuja lompakoita, särjettyjä menopelejä. Ihmeen hyvin kaveri on jaksanut paahtaa, vaikka dokaamisen jälkitilojen raportointia on alkanut yhä enemmän esiintyä. Saa nähdä mites tässäkin käy, kokemusten mukaan ei välttämättä hyvin.

Vielä on jotakin jonka vuoksi pitää peukkuja: selkä kuntoutuu, kuinka käy Proffan?

12/07/2007

A Theory of Everything

Jonain päivänä onni kääntyy, metsämies. Tänään voi olla sellainen harmaa perjantai. Kävelin halliin kolmisen kilsaa ja uin 450 metriä. Vasta viinakaupan jonossa kipu iski selkään. Saimme kuitenkin lastin hoidettua himaan. Näin ei pääse viinahomma kokonaan retuperälle.

Yritin jo viikolla Pöxymäen baarissa vetää nupin turraksi tapeltuani körttikansan keskellä Sampo nimisessä pankin retaleeessa. Nalle tunki ihmiset karsinaan ennen kuin myi koko roskan tanskalaisille. He yrittävät saada kovasti otetta uudesta markkinasta, mutta siitä ei mitään tule, uskallan veikata. Ensinnäkin suomalaiset eivät tykkää tanskalaisista, vaikka sieltä saadaan jouluksi hyvät kinkut ja halvalla. Toiseksi Sampo on tavallisen asiakkaan kannalta yhtä vihamielinen kuin tämä toinen dinosaurus Nordea.

Ihmiset eivät ymmärrä, että pankit menisivät hetkessä nurin jos ne eivät saisi pyörittää bisneksiään nollakorkoisilla käyttelytileillä makaavilla palkansaajan rahoilla. Asiakaat on pankeistä häädetty himaan koneiden ääreen asioimaan. Jäljelle jääneet on luokiteltu rupusakiksi, johon ei kannata panostaa.

Jouduin käymään maksamassa kuitin vuoksi maksun Sammon konttorissa. Siellä oli meininki kuin suursikalassa. Sata ihmistä tönimässä toisiaan maksupuolella, sijoituspuolen isot tilat hohtivat neonia ja tyhjyyttä. Lisäksi kahdesta luukusta vain toisella oli virkailija. Sain yhdeltä epätoivoiselta mummolta vuoronumeron ja ehdin kuitenkin käydä tsekkaamassa jouluosotokset ehtien vielä tönimään joukon sekaan ennen vuoroani.

Sammon jälkeen olin varma, että kuluttajan velvollisuus on äänestää jaloillaan, eli lopetan kaikki tilini sun muut siellä. Sen kunniaksi menin ottamaan kaljan ja lepuuttamaan selkääni. Ei siitäkään mitään tullut, sillä takana istui outo kiiiluva silmäinen äijä. Hänen luokseen saapui äijän äiti ja tytär. Karkulainen oli pöllinyt tyttärensä pääsykoekirjat viinanhimossaan. Asian palajstuttua tytär hoki hysterian partaaalla:

- Ei voi olla totta, tämä ei voi olla totta...

Porukka jäi selvittelemään solmussa olevaa perhedynamiikkaansa kun katsoin parhaaksi häipyä ihmisten ilmoilta Pöxymäen baarin rauhaan. Tane oli saanut porttarin, koska oli paskonut housuunsa. Uusi omistaja oli lätkäissyt hänelle porttarin. Herkkupuodin pitäjän mukaan moni muukin oli kokenut saman kohtalon. Jäljellä vain Pastori ja pari muuta.

Pastori oli humalan harmaassa vaiheessa. Ei pysty nukkumaan, vaan imovanen avulla vaipuu vain tunnin horrokseen. Kertoo olleensa nukkumatta yli viikon. Reissu-Ripa, joka on juhlinut vaimonsa kuolemaa kolme vuotta, piti tätä kuitenkin paskapuheena. Hänkin on luullut valvoneensa viikon, mutta käytettyään päätään on varma nukkuneensa tietämättään.

Väsyneiden raahustettua koloihinsa odottamaan kuolemaa ei baarissa ollut enää ristin sielua. Uusi vietkongomistaja katseli surullisena ja kohtaloaan kiroten hiljaista kylätietä. Tästä bineksestä ei ainakaan mitään tullut, eikä Pöxymäen baarin pitäminen ole edes mikään bisnes.

Seuraavat päivät odotin itsenäisyyspäivää. Katsoimme hyllystä Tarantinon "Reservoir Dogsit" jättitelkulta. Pääsin eka kerran siihen sisään ja hyvähän se on, ei pääse minnekään. Viisi pojoa. Maksukanavien leffatarjonta on surkeahkoa, mutta Elia Kazanin "Viimeisen valtiaan" saimme katsottua läpi. Kaksi pojoa.

Itsenäisyyspäivänä söimme kanaa ja väistelimme lähes jokaiselta kanavalta tulevia Linnanjuhlia. Niitä tuli samanaikaisesti viideltä kanavalta, katsojia oli yhteensä yli kaksi miljoona. Näin ollen en ole voinut olla väärässä pyrkiessäni viime vuosina karistamaan tämän kahjomestan pölyt pysyvästi jaloistani. Täällä on liikaa tyhmiä ihmisiä, säät surkeat ja sapuskan maailmankuulua huonoudessaan, kuten herrat Chirac ja Bertolusci ovat todenneet osuen naulan kantaan.

Mutta selkähommat aion panna kondikseen. I refuse to be a victim. Jos ihminen ei treenaa, ei hänellä ole mitään olemassaolon oikeutta. Enkä mä jaksa enää edes seurata mitä tässä maassa ei tapahdu. Saati kommentoida sähköpalstoilla. Haukuin kepulaisia ja Sitraa, mutta ne nyt ovat kestohaukkujen kohteita muutenkin, eikä niistä saa orgasmia. Ne kun ovat frigiidiä sakkia nämä tämän maan päättäjät ja muut rahojen kätkijät.


"Sitra ajettava alas!
Jussi Apila | 7.12.2007 16:04

Suomessa ei ole mitään tarvetta kahden kilpailevan tutkimusrahoitusbyrokratian ylläpitoon, eli Tekes riittää vähäväkiseen maahamme.

Koko Sitran historia ja sen toimintaa tuntevien siitä antamat lausunnot osoittavat lisäksi, että poliittisilla mandaateilla operoivat sitralaiset eivät ole ymmärtäneet asemaansa. Oma ja poliittisen lähipiirin etu on ollut korostetusti esillä. Esko Ahon lisäksi moni muukin sammunut poliittiinen tähti on päässyt Sitraan suojatyöhön...

Sitran lakkauttamista ei kukaan jäisi maassamme itkemään, paitsi sen piiristä ilmaista rahaa saavat työntekijät ja rahoituksesta nauttivat lähipiirit.

Vuosi sitten esillä oli Sitran johtajien hirmupalkat. Tämä uusi rahastojupakka jatkaa sirtalaisten omaksumaa vakaata kähmintäpolitiiikkaa."

11/27/2007

Best of the Rest

Pari päivää sitten selatessani Pomon tilaamaa Hesaria mieleeni juolahti, että minne on kadonnut lehden paras ja älykkäin senttari Tomi Ervamaa? Hän oli keväällä lehden tilauksen peruuttaessani kirjeenvaihtajana Lontoossa. Nyt siellä häärää uusi heppu.

En ole koskaan tavannut Tomi Ervamaata, eikä siihen enää ole mahdollisuutta. Eilen kuulin eräästä kustantamosta peräisin olevan huhun, että kaveri on kuollut kesällä Lontoossa "viinaan ja aineisiin". Tarkistin jutun Googlesta ja näin on tosiaankin päässyt käymään. Hesarin ainoa senttaritähti on poissa. Hänen kuolemastaan löysin suomalaiseen median verrattuna yllättävän seikkaperäisen selostuksen netistä:

www.thisislocallondon.co.uk

Finnish reporter’s binge-drink death
By Hollye Blades


A well-known Finnish journalist who lost his home and job because of his drinking was found dead in a bus shelter, an inquest heard.

Tomi Ervamaa, 42, a long-time correspondent for Finnish paper Helsingin Sanomat, was found dead in a bus shelter after dying from alcohol poisoning on July 1.

An inquest at Westminster Coroner's Court heard that Mr Ervamaa, had suffered from alcoholism and depression and had entered rehabilitation at least once in an attempt to stop drinking.


Mr Ervamaa, who was divorced with a son in Finland, came over to the UK in 2006 as a London correspondent. After just a few months, he lost his job due to his alcoholism and was forced to leave his flat in Dell Walk, New Malden.

He moved back to Finland in April this year where he spent two weeks in rehabilitation in an attempt to stop drinking and spent time with his former wife and son.

“Tomi Ervamaa was one of the very few writers who had a voice. Always facts-based, but often irreverent, even iconoclastic, his output was a joy to follow. There's one dry wit less in the world.”
Web tribute to Tomi Ervamaa

On June 22, Mr Ervamaa returned to London where he began drinking again. On the night of Friday, June 29, he was seen in Tottenham Court Road by a colleague, who described him as extremely drunk and with a cut on his cheek. He then called her mobile later that night and asked her if he could sleep at her flat for the night but she refused.

The following day, she texted him several times and, when he did not respond, she called the police and reported him missing.

In the early hours of Sunday morning, a group of teenagers came across Mr Ervamaa, unconscious in a bus shelter on Putney Heath. They flagged down a passing police car and the officers attempted to resuscitate him but with no success.

One tribute posted after his death on a website said: "Tomi Ervamaa was one of the very few writers who had a voice. Always facts-based, but often irreverent, even iconoclastic, his output was a joy to follow. There's one dry wit less in the world."

At the inquest, PC Wayne Orton, one of the first officers on the scene, said: "He had a bag with him, containing his Finnish passport. There was also an empty bottle of gin and a can of strong lager in his possession."

A postmortem examination carried out by Dr Robert Chapman found that the cut on his cheek was consistent with a fall and not an assault.

Coroner Dr Paul Knapman recorded a verdict of misadventure on Tuesday.

He said: "He had a fantastically high level of alcohol in his system, and alcohol at this type of level acts as a poison and would have proved fatal, no matter how accustomed someone is to drinking."

12:06pm Thursday 13th September 2007

11/26/2007

Country Life



Nykyajan kapitalismia ei voi ymmärtää ilman messujen käsitettä. Eipä kai entistäkään ja sitä edeltäneitä talousmuotoja. Nyt ovat maalaiset pistäneet Messukeskukseen omat bileensä. Eipä muuta kuin lauantaisesta uinnista kipeytynyt selkä repuun ja messuamaan!




Minulla ei ole mitään kosketusta maalaisiin (eikä tosin tätä nykyä paljon edes kaupunkilaisiin). Jotenkin pidän heitä itselleni vieraana sakkina. Tämä voi johtua siitä, että olen itse juuriltani kalastajaporukkaa. Maamiehet kyntävät tiluksillaan ämmiensä armoilla. Kalastajat vaeltelevat retkillään laajalla säteellä kotipiirin ulkopuolella. Maa on minulle vieras, meri oli kerran tuttu. Nyt en saa fiiliksiä kummastakaan, en edes eternal sunshine of spotless Helsingistäkään.




Messuille kävelen Itä-Pasilan läpi. Siellä on outo tunnelma, talot kuin tullimyllyt jotka uhkasivat Don Quioten henkiparkaa. Eikä ristinsielua missään. Otan luontokuvan paikallisesta talveen riisuutuneesta metsästä. Päätän lähettää sen vuoden luontokuva kisaan.



Messuilla tajuan heti kättelyssä, että nämä eivät oikein ole my kind of peoplea. Valaistus on lisäksi oudon hämärä, joka masentaa marraskuun pimeyteen vajonnutta mieltäni entisestään. Onneksi Pomolla on muutama rohkaiseva sana sanottavana meikäläiselle. Uskaltaudun metsämessuille, elävään maaseutuun ja kädentaitoihin. Keikkani kestää kymmenisen minuuttia, mutta sävelet tulevat selviksi. Painelen hippulat vinkuen kohti stadin kivisiä mestämaisemia.



Selkäni on jälleen pamahtanut. Johan se ehtikin olla paremmassa kunnossa viikon. Uinti ei taaskaan tehnyt hyvää ja fysikaalisen hoitsut kehottavat minua lopettamaan ristiselkää rassaavan touhun. Sen sijaan voisin ryhtyä vesijuoksemaan. Se on mielestäni vihoviimeistä hommaa, johon meikäläisen tapaiset karskit sällit eivät alennu. Ei vaikka se tekisi kuulemma välilevyille hyvää ja hermokudosvauriot selässä voisivat hellittää.



Illalla syömme omituista ruokaa. Kanafileitä ja pakasteparsakaalia, joka maistuu kummalliselta. Luen Ilta-Sanomista Pete "Räkä" Malmin kuolleen perjantaina. Siinä meni taas hyvää ryyppyseuraa, vaikka en viimeisinä aikoina hänen kanssaan pyörinytkään vetäydyttyäni tiluksilleni Pöksymäen kukkuloille potemaan selkääni ja kaikenlaisia orastavia alkoholi- ja mielitauteja. Joka tapauksessa; hyvää matkaa Pete. Perässä tullaan, uskallan näkemäni ja kokemani perusteella veikata.

The Great Wall

11/22/2007

Waiting for the Sun

Selän parannuspuuhissa alkaa todellisuus ympäriltäni kadota. En erota päiviä toisistaan, eikä niissä ole edes mitään erottamista. Pimeää, märkää, samantekevää. Luin Digitodaysta jonkun senttarin äimistelevän nykyajan - jo hiipumassa olevaa - blogi-innostusta. On kuulemma uudenlaista yhteisöllisyyttä jonkun resupersesosiologin mielestä, kirjoittajan mukaan jokainen toivoo tulevansa salaisesti headhuntatuksi. Mielestäni tietokoneiden tuijottelun muuttumisessa arkipäivän keskeiseksi - ainoaksi? - sisällöksi on vain se ongelma, että siinä tulee selkä kipeäksi.

Kannatan näkemystä, että tulevaisuudessa fiksuimmat meistä - kuulunko heihin vai teihin? - alkavat tietoisesti rajoittaa netin käyttöä ja ylipäätään kaikkea aivosaastaa joka lyö joka tuutista vastaanottjan viisarit tukkoon. Kunpa vain oppisin nopeasti noudattamaan omaa näkemystäni, less is more and more is not enough. Joskus kauan sitten muistan olleeni jopa pitkästynyt tällaisina pimeinä marraskuun iltapäivinä. Nyt ei siitä ole pelkoa, ei toivoa. Vehkeet seuloo kamaa suodattimiin.

Entinen Iltasanomien päätoimittaja - joka joutui eroamaan levikin laskiessa - on väsännyt tutkielman suomalaisen lehdistön taantuvasta tulevaisuudesta. Kolmannes paperilehtien tähdistä joutuu kilometritehtaalla netin vyöryessä, mutta ansaintalogiikka ontuu. Jäljelle jääneet toimittajat keskittymään seulomaan valtavasta informaatiovyörystä kaman joka julkaistaan. Väsään kommentin:

Jussi Apila 15.11.2007 15:52 #
Peitilän analyysi on perinteiselle medialle tyly, mutta luettavissa jo meillä ja muualla. Jenkeissä ilmestyy Economist lehden (jolla on muuten myös tehokas, kattava nettijakelu tilaajilleen) mukaan viimeinen paperille painettu sanomalehti vuonna 2042. Jo nyt ne ovat kuihtumassa kooltaan ja paksuudeltaan, toimittajia pannaan jatkuvalla syötöllä pellolle.

Suomessa tullaan perässä, mutta tänä syksynä muutoksen syvyys on mennyt jakeluun. Netin kehitys on tosin tällä hetkellä niin nopeaa sisältöjen suhteen, että joka päivä pulpahtelee jotakin uutta. Erilaiset nettitelkut ovat jo nähtävillä, mm. Joost ja Miro sekä vaikkapa Ylen tarjonta. Taidankin seuraavaksi iskeä tietsikan piuhalla taulutelevisioon, kuten minua fiksummat ovat jo tehneet...

***

Vaikka uutismatto onkin tasaisen sumeaa kuin sinileväpuuro, joskus tulee mukavia pikku-uutisia. Hovioikeus tuomitsi sakkoihin Iltasanomien kuolleen päätoimittajan. Tässä riittää äimistelemistä, vaikka enemmän ihmetystä heräisi, jos ihmiset tietävät millaisella tietohallinnolla oikeuslaitoksemme operoi:

Faktaa oikeuslaitoksestamme!
Jussi Apila | 16.11.2007 20:15

Suomen oikeuslaitos on pahasti jäänyt ajan kelkasta erilaisten sähköisten tiedostojen kehittämisessä. Kuolleen saama sakkotuomio on vain yksi osoitus tästä. Oikeuden sekoilua kuvastaa mm. se, että joka päivä käräjäsaleissa törmätään siihen, että rikosrekisteritiedot laahaavat jäljessä, eivätkä kerro syytetyn saamia tuomioita kuin vasta kuukausien viiveellä.

Hyvin monesti käräjätuomari kysyy, "etteihän ole mitään muuta uutta rekisteriin tullut" ja tyytyy syytetyn kielteiseen lausumaan. Mutta sellaisiakin tapauksia on sattunut, että syytetty kertoo saaneensa aikaisempien lisäksi uusia tuomioita, joita ei ole edes kirjattu rikosrekisteriin. Onpa sekin nähty, että jo vuosia sitten syytetyn saama vankeustuomio on jäänyt kirjaamatta rikosrekisteriin.

Eli Suomen oikeuslaitos toimii tietojärestelmiensä osalta takaperoisesti ja sekavasti. Ei olisi mikään konsti keskittää rikosrekisterien hallintaa samalle taholle. Tämän itsestään selvyyden estää käsittääkseni vanhat reviirirajat, joista ei oikeuslaitoksessa ole kyetty pääsemään eroon.

Maailma on muuttunut, rikollisetkin, mutta oikeuslaitos on ainoastaan jämähtänyt tässä ja muissakin (esim. talousrikososaamisen suhteen) tiukasti menneisyyden käräjäkiville.

***

Täällä Pöxymäessä ei myöskään olla yhtä naiveja hätäkeskusten suhteen kuin maamme oikeuskansleri, joka elää ilmeisen ulkona ns. päivän politiikasta, jossa ei juoppoja ja sairaita ole tärkeämmän tekemisen lomassa aikaa kuljetella:

Tuttua huttua
Jussi Apila | 21.11.2007 17:59

Jos oikeuskansleri vaivautuisi soittamaan milloin tahansa hätäkeskukseen jutussa mainitun kaltaisesta asiasta, saisi hän luurin korvaansa. Ainakaan Helsingissä ei enää aikoihin ole katsottu olevan varaa satsata perusinfraan ihmisten hädän ja hengen ollessa kyseessä.

Hätäkeskus toimii yhtä takaperoisesta alkuperäiseen tehväänsä nähden kuin terveyskeskus; pyrkii kaikin keinoin osoittamaan soiton olevan turhan ja soittajan syyllistyvän kikkailuun ja virkamiesten harhauttamiseen.

***

Selkäni on reistaillut jo useamman kuukauden. Nyt se alkaa pikkuhiljaa tulla kuosiin. Terveydenhoitojärjestelmästämme en millään löydä mitään hyvää sanottavaa. Kuntaliiton ja sisäasianminsiteriön palvelujärjestelmää pohtivat kepuvirkamiehet väsisivät suojatyöpaikoistaan kirjoituksen Hesariin, jossa he vastustavat nykyisen kunnallisen terveydenhoidon valtiollistamista. Pöllöt ovat pöllöjä, mutta en malta olla kommentoimatta:

Missä pihvi?
Jussi Apila | 18.11.2007 19:43

Kietäväinen on Kepun poliittinen valinta Kuntaliiton johtoon. Kepun etu on venyttää kunta- ja palvelurakenteen uudistusta hamaan tulevaisuuteen. Mitään olennaista parannusta ei kuntien palvelutoimintaan ole saatu, vaikka Kietäväisen porukka on viimeiset 15 vuotta uhkunut julkisuuteen muutosvalmiuttaan. Tällä on ilmeisen onnistuneeesti hämärrytetty, että kuntien ja valtion välisen rajan iänikuinen vatvominen ei johda lopulta muuhun kuin koko kuntakentän konkurssiin. Tämän vuoksi Sailaksen sakki ei ole jaksanut edes ärähtää Kuntaliiton lobbaustouhuista, sillä niiden väistämätön ja jo meneillään oleva tulos on pienten kepu kuntien pistäminen yhteen läjään.

Kuntaliiton ja sisäasianministeriön edustajien kirjoituksessa toistetaan vanhoja kliseitä kuorrutettuna onttoja fraaseja syytävällä semanttisella hälinällä. Jos kirjoituksen lukee tarkasti huomaa, ettei siinä oikestaan sanota mitään konkreettista. Ihan sama mitä tyypit suojatyöpaikoistaan laukoo, mutta huolestuttavaa on ettei väestön vanhetessa haluta terveyspalvelujen kohdalla nostaa kissaa pöydälle.

Jos kerran valtio ei kelpaa terveyspalvelujen tuottajaksi, eivätkä kunnat siihen pysty, pannaan järjestelmän nimeksi "kuntavaltio". Näin päästään näistä iänikuisista kansalaisten älyä aliarvioivista laatikkoleikeistä tarkastelemaan järjestelmää kokonaisvaltaisesti. Nykymeno johtaa täystuhoon kustannusten karatessa, palvelujärjetelmä on massaamme hajanainen ja hoitoketjut eivät pelaa, sairaat jäävät vaille oikeanaikaista hoitoa.

Nyky-Kepu harjoittaa kannattajiinsa nähden kummallista politiikaa; Vanhanen on rintamassa laulamassa maamme maataloutta suohon, Kietäväinen tunaroi kepulaiset silppukunnat kumoon. Jos kysymyksessä ei olisi terveyspalvelujen kohdalla ihmisten henki ja terveys voisi kepulle toivottaa yleisen edun nimissä; jatkakaa samaan malliin, suunta on oikea!

****

Aikaisemmin eräät nettiviisaat varoittivat ihmisiä kirjoittamasta mitään harkitsematonta nettiin, jotta sitä ei kaivettaisi esimerkiksi työpaikan hakemisen yhteydessä esiin. Teknisen korkeakoulun internet professuurin haltija ennusti lisäksi koko netin kaatuvan vuonna 2006. Molemmat ennustukset ovat harhamielisten eukkojen horinaa. Netti ei voi kaatua, sillä ei ole mitään hermokeskusta. Ja sama mitä sinne syöttää, matskua tulee miljardein artikkelien yms. verran päivittäin. Nothing matters but the Google!

Miltähän tuntuisi elää viikko omissa oloissaan avaamatta nettiä, vastaamatta kännyyn? Luultavasti aika surkealta. Huvitamme itsemme henkiin...

11/21/2007

Forbidden City

My Morning Mail

Falling icicles kill or seriously injure dozens of people each year in Moscow and other Russian cities.

Britannian sosiaaliviranomaiset kadottivat kaksi cd-levyä, joilla oli 25 miljoonan ihmisen henkilötiedot ja tilinumerot.

What began in the Green Mountains of Vermont in 1981, now roams, hikes, splashes, jumps, races and plays all over the world.

Microsoft ilmoitti sulkeneensa neljä bulimiaan ja anoreksiaan erikoistunutta laihdutusblogia Espanjassa.

Espanjan kuninkaasta on tullut soittoäänisolisti.

The Santa Fe County Sheriff’s Department is trying to determine the identity of a human skeleton found on a remote area of Atalaya Mountain in the Santa Fe area.

What she says, why she says it, and what she means.

And as those who know the history of Time-Warner are well aware, that media empire has been dominated since at least the late 1960s, of elements linked to the organized crime syndicate of Jewish gangster, Meyer Lansky (who worked closely with Israel’s Mossad) and to the Lansky-connected liquor empire of Sam Bronfman, longtime chief of the World Jewish Congress (WJC), and his son, Edgar Bronfman, who recently retired as head of the WJC.

Scientists said today that they created what appear to be embryonic stem cells without having to make or destroy an embryo.

You received these headlines because you are subscribed to Afternoon Update from NYTimes.com. As a member of the BBBOnline Privacy Program and the TRUSTe privacy program, we are committed to protecting your privacy.

We find it alarming that as the years go by, fewer and fewer office parties are being held at actual offices.

What the Heck Is Boing Boing TV?

What the Heck Is Boing Boing TV?

California schools are failing all our kids!

The Supreme Court has agreed to decide whether the District
of Columbia can ban handguns, a case that bears directly on
whether the Second Amendment protects an individual right to
"keep and bear arms."

But the explosion of reality TV shows in the last four years has upset that paradigm -- especially in Los Angeles and especially in the ultra-competitive field of cosmetic plastic surgery.

Opinion Today: I Am Not a Bridge

The town where I grew up was small and less than an hour’s drive from Dallas.

It was at a vividly bad time in Norman Mailer’s life that I met him, and a sort of water-treading time in mine. He had stabbed his wife, and I was a copy boy at Time magazine. . . .

Here we go again, I thought. Another round in the Ritalin wars.


AREA.FI


Ranta, rinne vai
jotain siltä väliltä?

Varaa talviloma vaikka samantien.
Sopuhintoja ja kivoja kohteita.

Our islands provide the perfect tropical vacation with 15 miles of unspoiled beaches, 250 kinds of shells, 230 types of birds, 50 types of fish, 22 miles of bike paths, and best of all, 0 traffic lights.

Receive a sample of the Darphin cult favorite AROMATIC PURIFYING BALM + FREE STANDARD SHIPPING with your Darphin Online order. Simply enter offer code NYTSS07 upon checkout.

ROME — It’s said that the Mafia has a hold on Italy. Of late that has been especially true on Thursday nights, when millions of television viewers have tuned in to watch the biographical rise-and-fall saga of Salvatore (Totò) Riina, the murderous mob boss who once commanded organized crime in Sicily.

Yes he also painted as well but of course he is better known for his lifestyle and poems.

Gov. Eliot Spitzer today directed the transit system to scale
back its proposed subway and bus fare increase and keep the
basic single-ride fare unchanged.

Nurmeslaisen 41-vuotiaan naisen epäillään yrittäneen surmata savulla kolme lastaan ja itsensä pientalossa Nurmeksen keskustassa Ylä-Karjalassa tiistaina illalla.

11/19/2007

American Stars and Bars

It seems like yesterday but it was long ago. I was young and wild and already going wrong into the deep waters. I found from the webarchive.org my old webpage from the mid 1990´s. Oh fuck, what a mess I had already at that time in my head!

Here is my some "poems" from my early impressions of America. Now I am compeltely diffrent and same. But now I understand that it makes no sense to say anything. At least when you´re serious. I just smile quietly when I read these "masterpieces":

Hellvision

this is your own personal Hellvision

only true hallucination
across the dizzy nation

it shoots you with Instant Banana
after that there is no need for marihuana

if you don´t love me
I kill you
if you don´t see what I see
I´m gonna torture U2

Follow me
I shall lead you to buyers paradise
losers life ain´t so nice
Put your trust in me
soon you will see
this great nation
in your own personal Hellvision

You can be the Scientific American
in your own personal tincan
in Hellvision even the humanoids
read the Consumer Reports
No mercy for stupid teens
no room for average gentlemen or ladies
This is the Animal Planet
remains of the life lived in Net

Enemy is dead
his blood was red
his eyes were like tunnels
we pumped him full of pills
Pills him kills
enemy forever sleeps

No fear for Aids
Gods last name is Gates
no hope for neutron bomb
everyone prefers cd-rom
No fear for carjack
everyone takes Prozac
Computer is blind
but there is always someone behind

Sex for free!
Money for hungry to see!
Cracked mind tied to PC
finds no way out from WC

End of Hellvision
no need for urination
Left is overdose
after that to heaven soul may goes

America Online


put your trust to America Online
there is always left the virtual mine
only one which us save can
is Demolition Man
he has no time for stories to tell
next he saves the Taco Bell

no need for Christ or nun
everyone counts to Top Gun
forget the New York Times
in real life we have only True Lies

no need for coke, U2, Jacko
our best friend is American Psycho
our neighbours name is Dow Jones
he is protecting our mobile homes

all over the world they make babies
in the name of the United Fruitcakes
no need for education or good genes
artifical intelligence means good jeans
shut up the People´s Voice
all you need is lovely semantic noise

do not be afraid to die
you can stick on Long Kiss Goodnight
Microsoft gives you the future
no more space for child and vulpture
if your parents are evil
we can send Phantom and Devil
do not pretend to be Maxwell Smart
your destiny is Wal-Mart

even the jews eat pork
when the next station is New York
some hope for all whores
soon comes another remix of Star Wars
forget the protocol
great fun lies in alcohol
but what happed to Eiffel Tower?
they rebuilt it as the biggest public shower

no money required
Visa Company never gets tired
take Route Sixty Seven
it is the last train to heaven
even the libraries refuse to loan the Red Pony
they also invest their time to Sony
no need for another broadcaster
Rex Mundi is the only master

Boozing Angel from L.A.

Angel came to my dream
that was a very good scene
We boozed through the jungles of LA
then we ended to Frisco Bay

When I wake up I was dead
there was no angel in my bed
I took my first drink
and I wondered what happened to the lady in pink?
Days went on
but my angel was gone…

His life and eyes

...his eyes were like a supermarket
hidden in the UFO
landed in the middle of wasteland
Big sale all the time!

… his eyes were unreachable
like the most hidden suburban life
faraway from the public transportation
Silence of the graveyard was the tune of separation!

… he lived in an age
where the economy meant crime
against the innocent hopes and dreams
He always took his share!

… his eyes testified the rise and fall of Silicon Alley
as well as the end of silicon bodies
He sold his Dow Chemicals at the right moment!

… he understood that there were no more place
for everyone on this boat
That was the jobless growth!

… his eyes stared patiently
how lavatories were getting dirty again
how much the computer lied
Every time the figure changed
someone died!

… he lived on the very Edge
but he never noticed anything special
Boredom was the feeling at end of the century!

… his eyes were filled with insects
he couldn´t see anymore
the mood swings of history on his screen
New life grew from his body and soul!

He was not afraid at all
he just took it easy in his underground bed

I suppose this is the very end
of this posturdu verse!

Misunderstandings

Because he dad to go for the pee
they left him alone
Later in the night an attack group
came to his place
It put the knife in to his ear
blood was circulating on the walls

He went to ER
but they just put the lights off
His was all alone in the darkness
He called the police
but it never took him serious
Some misunderstanding they proposed
There was nothing to do
he just sat there without doing any harm

During this his apartment
was completely destroyed
all the evidence if his loveones
was gone forever
He never had any clue
what was the Reason of all this
World just refused to accept his concern
Maybe there was too much everything on the air
and it was time to start burn again

He went to see the shrink
she laughed
so happy she was
"Maybe you´re SAD
or even ADHD"
She ordered him to stay
at his place quietly
Not answering to the calls
of those friends who left him alone
when he had to go for piss

11/16/2007

Finland Today: Customer Is Always Wrong



Heikot sortuu elon tiellä, kertoo uunituore Economist. Amerikka rysähtää lamaan, vaikka ns. talousoppineet virkansa puolesta väittävät kyseessä olevan vain tilapäisten uudelleen arviointien.

Pankeista viis, mutta 20 miljoonaa perhettä menettää jenkeissä lähiaikoina kotinsa subrime-kriisin jälkiselvittelyjen päästessä käyntiin. Veronmaksajat tosin kaikkialla läntisessä maailmassa pelastavat rahalaitokset. Heitä itseään ei pelasta edes Isäjumala, on niin kieroon kasvanut kaveri. Ja sitten kun saadaan taseet reilaan aloittavat pankit jälleen uuden luototusrumban ja piiri se on kato ku pyörii...

Suomessa menee myös lujaa, liian lujaa. Voittojen kääriminen alkaa näkyä kaikkialla. Viime aikoina meikäläinen - yliopiston seteliselkärankaisten sivuraiteelle panema huippututkija - on saanut omakohtaisesti kokea perusinfran murenemisen tässä sössölandiassa. Elisa on laskutuksessaan puoli vuotta perässä. Välillä se tosin laskuttaa uudempia, mutta sitten tulee lasku jälleen keväältä.

Elisan tyypit sössi homman siirtymällä liian vähän testattuun laskutusjärjestelmään. Se rysähti kertaheitolla, eikä sitä ole saatu koskaan toimimaan.

Elisan teknistä tyhmyyttä hämmästeltäessä on päässyt unohtumaan sellainen kuluttajan kannalta olennainen seikka, että Elisa on hyvin, hyvin todennäköisesti hukannut kuukausien saldotiedot. Siinä meni samassa varmuuskopiot, sikäli kuin niitä tässä tehotaloudessamme on aikaa ja rahaa enää talletella. Jos asia koskisi minua muutamaa kymppiä enemmän, kieltäytyisin maksamasta ja vaatisin Elisalta tarkan puheluerittelyn.

Luultavasti jopa siellä ymmärrettäisiin olla rustaamatta kasaan jotakin laskulta näyttävää. Nythän Elisan laskut ovat jollakin asiakkaan aikaisemmalla puheluhistorialla väännettyjä arviolaskuja. Vaihda operaattoria, sanon itselleni, enkä jaksa nähdä vaivaa. Maailman väärinkäytökset syvenevät.

Tämän nettiyhteyden tässä tarjoaa SanomaWsoyn Welho. Se myös tuo kaapelikanavat tähän meidän hermokeskukseen. Kun Suomi siirtyi digiaikaan, alkoivat meillä siihen asti lähes moitteettomasti toimineet digikanavat pätkiä kadoten lopulta kokonaan. Samoin netti alkoi pätkiä yhteyttä edes takaisin, eikä silläkään enää mitään tehnyt.

Soitin Welhon asiakaspalveluun. Tappelin verisesti vastaajarobotin kanssa saadakseni miehen säätämään vehkeitä. Uhkasivat panna perääni laskun perättömästä vikailmoituksesta. Kaveri tuli, pyöritteli päätään, mittaili signaalien olevan hyvät. Sen jälkeen hän sanoi, että vian täytyy johtua meidän omista vehkeistä. Ainoastaan joskus käy ilmi, että yhteydet eivät toimi, mutta vikaa ei löydy. Tässä voi olla semmoinen tapaus, mutta mitäs teet? Kaveri lähti kävelemään, yhteydet pätkivät entiseen malliin.

No siitä minä vituuntuneena lähetin Welholle mailin, että nyt tuli lähtö kuluttajavalituslautakuntaan asioita selvittämään. Maksut perisin korkojen kanssa takaisin, tekee jo lähes satkun kuussa. Welhosta otettiin heti yhteyttä; älä vielä lähde postilaatikolle, me pannaan uusi mies käymään teillä. Tänään on tosin ympäri Helsinkiä yhteydet pätkineet, mutta sun vehkeissäsi sen syyn täytyy olla, pääsee vastaajarobotilta lipsahtamaan.

Käskin olla miestä lähettämättä, kun on tuota telomistaan odottavaa sakkia jo entisestäänkin kertynyt tänne sumuisten vuorten Pöxymäkeen baarillisen verran. Welho lähetti minulle asiakastyytyväisyyskyselyn. Kun täytin sitä netissä yhteydet menivät kahdesti poikki ennen kuin käsitin heidän lähettäneen vittuillakseen minulle sähköisen palikkatestin. Äly mitataan sen perusteella kuinka nopeasti testattava tajuaa tehtävän mahdottomaksi.



Tänään olen havainnut linjoilla liikettä mittareistani. Samalla minulle välähi, että Welhon verkko ei ole kestänyt digiajan ja lisääntyneen nettiliikenteen painetta. Yhteydet pätkivät, yhtiökin tunnustaa vastentahtoisesti. Eikä asialle ole lyhyellä tähtäimellä mitään tehtävissä, menisi kvartaalin tulos. Ja pitemmällä tähtäyksellä infraan ei jakseta satsa, koska koko SanomaWsoy trimmataan myyntikuntoon. Ostajat tulevat Kiinasta ja muuttavat firman multigalaksiseksi peli-, huume- ja huorahelvetiksi (joksi firman tarjonta on muutenkin muuttumassa ns. taloudellisten realiteetien nimissä).

Lähden fysikaaliseen venyttämään koneessa selkääni. Palatessani automaatti syö korttini. Näin tapahtui myös viikko sitten. Posti toi eilen automaattiin jääneen kortin. Tänään se syö sen heti ensi yrittämällä. Tästä tajuan, että isot insinöörit ovat nyt päättäneet säätää pankkikortit helvettiin tämän kauniin planeetan pinnalta.

Soitan pankkiin, totta tosiaan saan ilmaiseksi aktivoiduksi pankkiautomaatti ominaisuuden Visa korttiini. Ja eikö olekin ihana asia, että voin myös jatkossa automaatilla käydessäni ottaa samalla vippiä Sammolta vaivaisella 16 prosentin vuosikorolla? Kyllä työ tanskalaiset ootta mukavaa sakkia, varsinkin ku Nalle myi teille taantuvan tulevaisuuden omaavan paskapankin!

Elämäni perusturvainfra on siis säpäleinä, avaruusromuna. Katselen Panacode pakettia, kerran sitä sai vain harvat, muut saivat tyytyä buranaan. Nyt sitä lyödään lekurissa kouraan ennen kuin ehtii edes valittaa tai kertoa eksyneensä väärään paikkaan. Sosiologeille ja muille elämän tarkoituksen etsijöille olisi kovin hyödyllistä tutkia, missä vaiheessa siirryttiin säryn hoidossa sulfasta kovempaan kamaan? Panacode sisältää kodeiinia, ja jos sitä taskussasi ulkomailla heilut ilman reseptiä ja jäät pinkerttonien haaviin, häkki heiluu.

Muuten mulla on selkä entisellään, toivo ei ole kuollut, eikä elänyt ja hyvinvointivaltion historian vikaluvut alkavat olla kirjaamista vaille valmiit.

p.s. sain juuri tiedon Sanomatalosta, että vika ei ollut telkkukanavien osalta digiboksissa, vaan Welhon siihen lähettämässä kortissa. Koska kukaan ei firmassa ollut osannut epäillä sen absoluuttista erehtymättömyytä, saamme katella tässä luukussa seuraavat päivät ilmaiseksi kaikkia mahdollisia kanavia.

Netin ongelmat jatkuvat. Syy on minun kunnes joku Welhossa vahingossa tajuaa tarkistaa heillä pätkivän kaupungilla yhä sankempina leviävien huhujen mukaisesti. Siihen voi kulua useamman kuukautisen verran. Saan kuluttajavalituslautakunnasta kunnot tilin kun sinne tämän kertomani tositarinan käsiteltäksi lähetän.

11/15/2007

Constant Reader by the Stranger

Constant Reader
Dead Author's Society

By Paul Constant
Article Tools

The publishing industry excels at necrophilia, and this week there's a brand-new juicy corpse to plunder. By now, you've read (or ignored) all the Norman Mailer obituaries you can possibly stomach. Suffice it to say that The Naked and the Dead and The Executioner's Song—which is exactly the "nonfiction novel" that Truman Capote failed to write with In Cold Blood—are books that will last.

Soon, the post-Mailer books will start gushing forth. There'll be the requisite 1,500-page biography, possibly titled Mailer: A Life, and memoirs by hangers-on, filled with scandalous backhands and cash- grubbing gossip, and probably be some especially bad novels stitched together from Mailer's own half-hearted notes. Authors aren't allowed to die with dignity if there's any chance of money to be made.

There are precedents for this: At least three of Hemingway's novels have been released posthumously, and Harper Collins keeps dragging out new Bukowski poetry with disturbing regularity. A good recent example is Hunter S. Thompson. Just in time for Christmas, he's the subject of two new biographies. I can't attest to their quality, but one book that I have read is The Gonzo Way, by Thompson's widow, Anita. It's an easy book to read—110 pages, one-and-a-half-spaced type—but it'd be a lot more honest if every page was an invoice for a half-penny's worth of royalties to be paid to Ms. Thompson.

The Gonzo Way is formatted like a business management how-to book (like Jesus CEO or Buddha 9 to 5: The Eightfold Path to Enlightening Your Workplace and Improving Your Bottom Line, and, yes, those are both real titles) in that it includes easy-to-digest universal lessons culled from Thompson's life. Some examples: "It's Wrong When It Stops Being Fun" and "We Is the Most Important Word in Politics."

Still, Mailer and Thompson could've done worse. Anything published after they died is clearly not their fault. Lawrence Ferlinghetti, author of A Coney Island of the Mind (and not much else) has produced his own pre-posthumous gimme-money book. It's called Poetry as Insurgent Art and it's a collection of inspirational clichés for young poets: "Poems are e-mails from the unknown beyond cyberspace" and "Any child who can catch a firefly owns poetry." The greater lesson Ferlinghetti is teaching is "Grab the easy money before your estate can suck your corpse dry." Ferlinghetti probably shat out Insurgent Art in an afternoon.

When Mailer needed cash, he wrote Tough Guys Don't Dance in two months. The book became one of his favorites. recommended

constant@thestranger.com

11/13/2007

Living on the Fast Lane



Selkä- ja polvikivut alkavat tehdä meikäläisestä selvää jälkeä. Lekuri tutkii, näen ettei hän näe ja me molemmat tiedämme sen. Äijä ryhtyy valittamaan omia selvittämättömiä selkäsairauksiaan. Mä tilaan ajan fysioon. Se ei tutkimusten mukaan paljoa kannata.

Otan kunnot kännit; virolaista Saaremaa kaljaa jossa on 10 % alkoholia, gambinaa jätkien kanssa nurkantakana. Otamme taksilla pyrähdyksiä joka suuntaan. Tosin en lue sakkiin kuin Savusukeltajan ja Painonnostajan. He ovat kaikesta huolimatta suhteellisen tolkuissaan.



Juodna mitä juodaan, meininki on paska, osa väestä liian kännissä, osa selvinpäin. Amazon ei ole tuonut tilaamiani Hunter S. Thompson elämäkertoja.

Kapakkayön jälkeen istun ja makaan. Tuijotan seinää kuin Zen the Pen. Krapula on kova, se johtuu polvien ja nilkan saamista vammoista kovin kaukaiselta tuntuvanana urheilevan hyvänihmisen ajoiltani, jotka päättyivät jo elokuussa. Kaakkois-Aasian syysreissu meni alta nojan.



Mutta ei mulla oo mitään hätää. En aio jouluksi kotiin, jään tänne omaan luukkuuni. Televisiosta tulee mahtavaa ohjelmaa. Samu Sirkan jouluterveydys ja se juttu jossa nuori James Stewart aikoo hypätä sillalta jokeen, mutta enkeli pelastaa hänet joulu joulun jälkeen. Mikäs niitä on katellessa uunin pankolta vetisen lumen sataessa räppänöiden takana mustaan Helsinkiin.

11/07/2007

Charles Bukowski´s Literary Legazy

Charles Bukowski's Literary Legacy: a preservation challenge
For immediate release

November 5, 2007

Charles Bukowski's Literary Legacy: a preservation challenge

WHAT: L.A. Cultural Heritage Commission votes on Bukowski home landmarking
WHEN: Thursday November 15, 10 AM
WHERE: L.A. City Hall, Temple/Main Streets, room 1010. Press and public welcome.

LOS ANGELES- On Thursday, November 15th, the Los Angeles Cultural Heritage Commission will decide whether to landmark poet and novelist Charles Bukowski's former East Hollywood residence at 5124 De Longpre Avenue. Bukowski lived there during his watershed period when he went from civil servant postal employee to internationally-acclaimed poet. It was at De Longpre that his novels "Post Office" and "Factotum" were written and "Women" was set. Also here, he achieved cult status in the Los Angeles underground press with his "Notes of a Dirty Old Man" column in the "Open City" newspaper.

But the literary significance of De Longpre is far greater than the works which Bukowski wrote there. For this was the place where he willed himself into being as a writer. Over the course of many late nights, between the tap of his typewriter keys and countless cigarettes and beer bottles drained, he transformed himself from just another working class stiff with a soul to an internationally acclaimed, and uniquely Angeleno, author.

The challenge before the Cultural Heritage Commission is how it can landmark a site of obvious literary significance. In the past the Commission has simply designated structures for their architectural significance. But in Los Angeles, there is no precedence for how to recognize a building purely because important creative work was done there. Do they focus on the structure as it was in the 1960s, when Bukowski moved in? The 1920s, when it was originally constructed? Do they focus on Bukowski's bungalow alone, or the entire row of little houses? What best reflects the building and the writer's work? These are some of the challenges facing the Commission members as they decide their votes.

And once this decision to designate as a landmark is made, what then? Once named as a landmark, the buildings will need a long-term preservation plan that pays appropriate tribute to Bukowski's literary legacy. The Jack Kerouac House in Florida and L.A.'s Schindler-designed MAK Center in Mid-Wilshire offer two possible solutions, artist-in-residency programs administered by non-profit agencies. But what agency will step in to run a Bukowski Arts Colony in East Hollywood?

The CHC will hold its hearing on the Charles Bukowski landmarking on Nov. 15th at 10 am in City Hall, room 1010. Your attendance and coverage is appreciated.

Charles Bukowski home preservation activist Lauren Everett and Bukowski bus tour host Richard Schave of Esotouric are available for interviews. Contact Lauren at mydarlingclementyne@yahoo.com, (310) 699-1142. Contact Richard at schavester @gmail.com, 323-223-2767.

11/02/2007

Trans Atlantic November Self Evaluations



Hi Jussi....

Was sitting outside at Starbucks (7:30 AM) in our very (suddenly) cold weather -- the sun was so hot that I felt warm, even though it's only 30 degrees.



My ankle is finally healed and I'm back to being me.

Have been busy getting ready for my Big birthday party on Nov 17th. Did I mention that young friends (actually everyone coming is in his/her early 40"s) are traveling from LA, Manhattan to Asheville to celebrate with me. So look forward to seeing folks I haven't seen in around seven years.



The word 'old' is not part of my vocabulary despite the fact that I'll be 47. It's how we feel and think, Apila.

Hol




Hi there in the land of the Drought!

Just read from the Economist that there in America´s south-west you have exceptional drought during this year. Are you´re sure that you´re not running out of water? In fact I have visited your neighbouring state Tennessee couple of years ago. You know that stuff in Nashville on the Country Row, Country Music Hall of Fame, Grand Ol´ Opry...



In fact I am billion years young. And my back is still hurting. So I think that I´m not going this year to anywhere. But if/when this hellish pain goes away I think that I start to move again from city to city, station to station, lousy hotel room to another... I let you know when I go to Berlin. It´s only couple of hours flight from here.

In January I am going to surf aqua alta in Venice. I mean Venice, Italy on this side, not Venice Beach or that ultra aqua Venice in Venetian hotel in Las Vegas.



I also read from the Economist that there is lot of traffic on US borders right now; Canadians coming shopping because dollar is also all time low against Canadian dollar, unemployed non-registered Mexican workers going back (cos´they have lost their jobs on that subprime loan madness). Well, anyway I am coming to the Home of the Brave next year. I want to visit NYC again and my Bozz has to go to see her relatives in Boston. Maybe I´ll drop on by to see you there in Asheville, NC...



Here are some photos from the cold November Helsinki which I took yesterday. I shot them randomly when I walked in the downtown Helsinki coming from the AA. They are giving wrong impression because sun was only shining couple of hours in the afternoon. And then we were back in the cold November rain. Here it lasts forever compared to Guns´N´Roses old song...



Congratulations for your coming birthday! Long may you run, long may you run, as Neil Young used to sing.

zei clover power

10/31/2007

God Diaries



LEO

October 31, 2007 -- Sometimes the best way to deal with a worry is to pretend it does not exist and that is certainly an option you should consider today. Another is to take what is bugging you and compare it to the kind of problems that other people have to struggle with. A bit of perspective will help you to feel better. (New York Post)

Siinä se, jälleen kerran, kaikki mitä elämässä tarvitaan. Horoskoopit ovat viime aikaisten tutkimusten mukaan yhtä luotettavia tulevaisuuden ennustajia kuin ns. tieteelliset menetelmät, jotka päivä päivältä haiskahtavat yhä slummahtaneimmilta rationaalisuuden nimissä harjoittamine pseudotieteineen. Tosin tiukan paikan tullen luulen pärjääväni päivän, pari ilman horoskooppiakin.

Selkä ei ota parantuakseen, eikä viinakaan ole auttanut wanhan sananlaskun lupaamalla tavalla. Saunaakin on kokeiltu, tervan on EU luokitellut ympäristömyrkyksi. Kävin pitkästä aikaa Pöxymäen baarissa ottamassa wiinahoitoja ja nauttimassa Luis Bunuelin ylistämästä tyhjien baarien estetiikasta.

Siitä ei tietenkään paljon mitään tullut. Pastori oli ryypännyt perintönsä ja päätynyt Kuuban sijasta työkkärin lähettämänä rakennussiivoojan hommiin. Ne eivät kuitenkaan oikein sovi hänen polvilleen, joten hän joutui yhden päivän uurastuksen jälkeen jäämään sairaslomalle. Tässä ei ole mitään kummallista, vaan outoa ja aikakirjoissa paikan ansaitsevaa on, että työvoimatoimisto on todistettavaksi löytänyt oikein työpaikan helsinkiläiselle pitkäaikaistyöttömälle avoimelta sektorilta.

Kala-Jussi näyttää pornokuvia kännykästään heilastaan, tekee näin joka kerta häneen törmätessäni. Kauppahallissa butiikkia pitävä ihmettelee kun en ole vieläkään lupausteni vaistaisesti käynyt ostamassa sieltä dr. Muzan kanssa herkkuja. En kehtaa kysyä mistä päin maailmaa herkut ovat kotoisin?

Entinen kuntapamppu on pätkähtänyt turvalleen tupakkaterassilla ja istuu pää veressä odottamassa kotiinkuljetusta. Koska hänellä housut valskaavat peräpuolelta, ei uusi baarinpitäjä suostu kuskaamaan enää häntä.

Ja toden totta; Pöxymäen baarissa on uusi vietkong pariskunta pyörittämässä pikkubisnestä. Entinen otti lupaustensa mukaan jalat alleen ja häipyi Los Angelesin liepeille. Siellä häntä odotti suuri vietnamilaisyhteisö ja raivokkaat maastopalot.




Toivuttuani ulkomaailmaan tekemästäni interventiosta huomaan yhä enemmän kannattavani less is more -ihmisiä. Näitä aikakautemme kannalta omituisia tapauksia, jotka eivät roiku netissä, puhelimessa, eivätkä missään ja ovat ylpeitä vammastaan.

Taloussanomien mukaan on syntynyt uusi eliitti, joka erottautuu hylkimällä aikakauden keskeisiä sähkövempaimia, kuten tätä rankasti ylimainostettua hypetysjuttua Facebookia, jonka laskennallinen markkina-arvo on kohta Googlen luokkaa. Erona ainoastaan, että Facebookilla ei tosipaikan tullen mitään tee ja mainokset siihen myy kalliilla siivun Harvardin nörteiltä ostanut Microsoft.

Juuri kun syön tonnikalaleipää soi ovikello. Katson silmästä ja näen niiden palanneen. He ovat käyneet ennenkin. Mutta nyt avaan ensikertaa oven Valtakunnansalin lähettiläille.

He esittelevät minulle Vartiotornin kertovan miten tulla onnelliseksi. Minä kerron heille yksityiskohtia säästämättä selkäni olevan kipeä. He ojentavat lehden ja minä lupaan maanikon kiihkollani lukea sen kannesta kanteen, jotta oppisin jälleen onnelliseksi. Jumalan lähettiläät poistuvat kyyneleet silmissään saamastaan positiivisesta vastaanotosta. He eivät eläneet turhaan.

Kun vertaan horoskoopin esittämällä tavalla elämääni Pöxymäen ikuisten noursukukkuloiden taapertajiin, en ymmärrä mitään, paitsi ettei tämä munkaan juttu ihan pahimmasta päästä ole.

Herra antaa, herra ottaa, joskus jokaista ottaa koppaan.

10/30/2007

Charles Bukowski Quotes



An intellectual says a simple thing in a hard way. An artist says a hard thing in a simple way.
Charles Bukowski

Bad taste creates many more millionaires than good taste.
Charles Bukowski

Genius might be the ability to say a profound thing in a simple way.
Charles Bukowski

Humanity, you never had it to begin with.
Charles Bukowski

I don't like jail, they got the wrong kind of bars in there.
Charles Bukowski

I would be married, but I'd have no wife, I would be married to a single life.
Charles Bukowski

If you want to know who your friends are, get yourself a jail sentence.
Charles Bukowski

If you're losing your soul and you know it, then you've still got a soul left to lose.
Charles Bukowski

It's possible to love a human being if you don't know them too well.
Charles Bukowski

Joan of Arc had style. Jesus had style.
Charles Bukowski

Never get out of bed before noon.
Charles Bukowski

Show me a man who lives alone and has a perpetually clean kitchen, and 8 times out of 9 I'll show you a man with detestable spiritual qualities.
Charles Bukowski

Some people never go crazy, What truly horrible lives they must live.
Charles Bukowski

The difference between a democracy and a dictatorship is that in a democracy you vote first and take orders later; in a dictatorship you don't have to waste your time voting.
Charles Bukowski

There will always be something to ruin our lives, it all depends on what or which finds us first. We are always ripe and ready to be taken.
Charles Bukowski

To do a dull thing with style-now that's what I call art.
Charles Bukowski

We have wasted History like a bunch of drunks shooting dice back in the men's crapper of the local bar.
Charles Bukowski

You begin saving the world by saving one man at a time; all else is grandiose romanticism or politics.
Charles Bukowski

You begin saving the world by saving one person at a time; all else is grandiose romanticism or politics.
Charles Bukowski

p.s.

Ihminen elää harvoin enemmän kuin 35.000 päivää. HS Tiede 30.10.2007

10/23/2007

California Has Enough Water



Aamulla lähden uimahallille. Kävelen kaasuilmassa, YTV on antanut ilmansaastevaroituksen Helsinkiin. Kylmä ilma on jäänyt nalkkiin ilmakehään lämpimän alle. Hieraisen silmiäni kun pakkasessa painelee vastaan iso äijän rumilus shorteissa ja t-paidassa. Hän painaa sanalla sanoen täyttä höyryä jäistä puistotietä kadoten jokilaakson suuntaan.

Talsittuani kolme kilsaa uimahallille selkä on jumurissa. Pukuhuoneessa on vanha äijä. Hän toteaa suureen ääneen:

- Täällähän on miehiä kuin ruumishuoneella!

Uin 600 metriä, eikä oikein vieläkään irtoa. Selkä puutuu, enkä kokemastani oppineena halua lisätä tempoa. Istun minuutin kylmävesialtaassa, pitkään höyrysaunassa. Ostan kahviosta pullon Novellea. Vanha äijä muistelee pöydässä aikojaan savottakämpillä Lapisssa.

- Mitä siinä roiskit? sanoi yksi flikka kun laskin sen vatsalle kun en viitsinyt pistää sisään. Lapissa oli mukava meininki. Viinan puutteessa join Illodin suuvettä. Vieläköhän sitä on myynnissä?

Paluumatkalla menen halpahalliin ostamaan tyhjiä cd-levyjä ja pullon rypsiöljyä. Palatessani takaisin edelläni hoipuu humalainen mustalainen, jonka jalat ovat makaronia. Hän polkee lopulta paikallaan ohittaessani hänet hetkeä ennen kuin hän tuupertuu maahan ja saa virua siellä ainakin pakkasen kiristymiseen saakka. Hätäkeskus ja poliisi ovat pesseet kätensä juoppojen kuskaamisesta, kuten päivän Hesari kirjoittaa.

Juoppojen paapominen onkin asia, josta ei enää ole kuin rippeet jäljellä, vaikka juominen ja siihen liittyvät ongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Pitäisiköhän juhalan kunniaksi käydä viinakaupassa, mietin.

Luen Hesarista, kun se edelleenkin luukusta kolahtelee, että Suomen maataloustukiaisille on käymässä EU:n toimesta köpelösti. Se oli toki kaikkien muiden kuin maalaisten ja maalaismielisten tiedossa jo Suomen liittyessä unioniin.

Kun skitsofreenikko näkee tuolin on hänen pakko istui sille. Hesarissa kehotetaan sähköpalstalle keskustelemaan tukiaisasiasta. Skrivaan tajunnavirtatekniikalla oman näkemykseni, jota en sen kummemmin ole katsonut tarpeelliseksi pohtia:


"EU saneeraa Suomen maataloustukiaiset?
Jussi Apila | 23.10.2007 10:31

Usein kansalliset poliitikot panevat ikävät päätökset EU:n piikkiin. Tästä näkökulmasta maamme hallituksen ponnettomuus ajaa 141 tukea yms. on ymmärrettävissä. Pitkällä tähtäimellä EU ei menesty maataloustukijärjestönä (yli puolet budjetista menee tukiaisiin), eikä Suomi tukemalla kannattamattomaksi muuttunutta maataloutta.

Näin ollen voi olla, että Kepu antaa EU:n saneerata hiljaisessa myöntyväisyydessään Suomen maatalouden ja uskoo näin välttyvänsä kannattajiensa vihalta.

Toinen vaihtoehto on vielä pelottavampi; hallitus ei tunne mitä 141:ssä on luvattu tai ei osaa edes tilanteen paljastuttua edistää tärkeinä pitämiään etuja EU:ssa. Esimerkiksi pääministeri Vanhanen tuntuu suorastaan välttelevän suoria yhteyksiä EU tasolla, eikä edes pyri mukaan päättäviin piireihin Lipposen ja Ahtisaaren tavoin. Kepun kannattajat saavat nyt maistaa tässä suhteessa omien koirien puremista...

Maatalouden tuki ajettaneen pitkällä aikavälillä joka tapauksessa alas, joten tässäkään tapauksessa ei pitkälle pötkitä antamalla ruumiille tekohengitystä. Tämän lienee ainakin osa hallituspuolueista tajunnut.

Muutenkin EU:sta alkaa Suomeen tulla pääsääntöisesti entiselle subventiotaloudellemme kielteisiä päätöksiä. Niihin on syytä vain totutella, sillä mennyt maailma ei palaa takertumalla sen rakenteisiin ja avustusautomaatteihin. Tai jos sitä kansan enemmistö haluaa, täytyy Suomen erota EU:sta, joka ei taatusti sen kummemin ratkaise maatalouden ja aluepolitiikan ongelmia."

Eilen posti toi tilaamani Economistin. Luen siitä keskuspankkispesiaalin. Sen perusteella voi edelleenkin olla varma, että kukaan ei tiedä miten talouden käy, mitä sille pitäisi tehdä ja ollaanko nousussa vai jo tukevassa laskussa. Näin ollen ihmisten kuvitelma keskuspankkiirien omaavan salaista tietoa talouden kulusta on vain markkinavoimien ja tavallisten pulliaisten tyhmää itsepetosta jonkun tietävän missä mennään. Ei tiedä, eikä tule tietämään.

No mä tiedän meneväni tästä syömään spaghetti carbonaraa. Pensaspalot riehuvat Kaliforniassa, 256.000 ihmistä on evakuoitu, Los Angeles Times lohduttaa, että osavaltiossa vesi riittää tulevaisuudessa jos sitä ryhdytään käyttämään järkevästi.

10/19/2007

Dirty Old Town



Aamulla saan rahamarkkinoiden epävarmuudesta tarpeekseni. Mustasta maanantaista jolloin New Yorkin pörssi sukelsi yli 20 prossaa on kulunut päivälleen 20 vuotta. Mihin tuokin aika katosi? Meni yhdessä hurauksessa. Ripustan kyltin ikkunaan ja päätän nostaa kytkintä Pöxymäen kukkuloilta.



Ja sitten se on wide open road. Tyyppejä ei ole liikkeellä, se parantaa entisestään kohenevaa mielialaani ja luulotautejani.



Sisäasianministeriön poliisiosasto on viime aikona seurannut liikkeitäni CIA:n ja Suomen eduskunnan laskuun. Osaan kuitenkin pelin säännöt, kuljen kuin en olisi mitenkään asiasta tietoinen. Se jos mikä panee ne kihisemään raivosta.



Vaikka olenkin perusteellisten tutkimusten jälkeen varma ettei hampaisiini ole tällä kertaa kätketty mikrofoneja, tiedän satelliitien kiiluvien silmien tuijottavan liikkeitäni kiimaisina.




Annan heille kokeeksi lauseen verran pähkinää purtavaksi hermokeskusten supertietokoneisiin:

- Sain ihan kivasti veronpalatuksia!



Katson sitten muina miehinä perin kiinnostuneena taivaanrantaa ja kuljen säiden alla. Kuuntelen iPodilla Poguesin biisiä jossa lauletaan:

I met my love by the gas works wall
Dreamed a dream by the old canal
I Kissed my girl by the factory wall
Dirty old town
Dirty old town

Clouds are drifting across the moon
Cats are prowling on their beat
Spring's a girl from the streets at night
Dirty old town
Dirty old town


I'm gonna make me a big sharp axe
Shining steel tempered in the fire
I'll chop you down like an old dead tree
Dirty old town
Dirty old town

I met my love by the gas works wall
Dreamed a dream by the old canal
I kissed my girl by the factory wall
Dirty old town
Dirty old town
Dirty old town
Dirty old town

Dirty Old Town Lyrics
Artist(Band):Pogues




Säätiedotukset ovat luvanneet koko viikon sateen ja myskyn alkavan. Aurinko paistaa kuitenkin pilvettömältä taivaalta syksyn valoa. Menen yhä peremmälle säiden sekaan. Selkäni tarvitsee liikettä. Pätkin menemään ja pitkästä aikaa tuntuu, että ehkä tästäkin tärkystä selvittiin.



Olen ollut kiltti poika ja syönyt särkylääkkeitä ohjeen mukaan. Vähitellen tunnen niiden vaikuttavan. Uimassakin olen pariin kertaan käynyt, joten kuten sekin alkaa sujua.

Päätän ryhdistäytyä, panna elämäni uuteen järjestykseen. Päätän lukea ensitilassa postin aamulla tuoman huuto.netistä ostamani Pasolinin "Laitakaupungin valot" kirjan, josta kiinnostuin ostettuani Pomon kanssa Anttilan tarjoushyllystä kaverin myöhäiskauden tuotannon. Katsomme "Salonin - Sodoman ja Gomorran 120 päivää", joka on aika rankka pätkä. Kun ihminen päästää irti sivilisaation puristuksesta alkaa hänen alitajunnastaan löytyä pervoja piirteitä, joita leffassa esitellään yksityiskohtaisesti markiisi de Saden kirjaa mukaillen.



Kalastajat ovat asemissa. Lintujen pääjoukko on jossain välissä häipynyt kohti etelää. Ilma on raitis, kirkas ja tyhjää täynnä. Poltan tupakan ja mietin pitäisikö mennä kosken kupeeseen kuppilaan istumaan? Terassi on riisuttu talveen, lehdet leijailevat, kaupunki humisee kaukaisuudessa. Seikkailija miljonääri Steve Fossettia ei ole vieläkään löydetty Nevadan erämaasta, jonne hän katosi pienkoneellaan etsiessään tasankoa jolla rikkoa autojen maailmanennätysvauhti.



Palailen metsien läpi ja perille päästyäni tankkaan eilen tekemääni makaronia. Olen ilmeisesti toipumassa ainakin väliaikaisesti koomasta. Olen tehnyt jo kaksi kertaa sapuskaa omin voimin kuluvan viikon aikana. Se on kaksi kertaa enemmän kuin yhteensä aikaisemmin kuluvana epäonnen vuonna 2007.



Sapuskan jälkeen teen testin. Jalat ja selät ovat punaisella lukuun ottamatta "puukoniskumaista kipua jalkaterässä". Selkäkipu on vittumainen juttu! Revitään siitä sitten.